Julkaistu: 17.07.2018 22:24
-
Päivitetty: 18.07.2018 09:52

Heinäkuun superhelle koettelee Hämeessä niin ihmistä kuin eläintäkin

  • Heinäkuun helleaalto on saanut auringonpalvojia Hämeensaaren uimarannalle. Kuumuus ja aurinko eivät ole kuitenkaan aina mukavia asioita, kuten moni hämäläinen ihminen ja eläin on saanut huomata. Kuva: Pekka Rautiainen
    Heinäkuun helleaalto on saanut auringonpalvojia Hämeensaaren uimarannalle. Kuumuus ja aurinko eivät ole kuitenkaan aina mukavia asioita, kuten moni hämäläinen ihminen ja eläin on saanut huomata. Kuva: Pekka Rautiainen

Ikäihmiset ja hoiva-alan ammattilaiset koetuksella

Sauvolan hyvinvointikeskuksessa Iittalassa seurataan palvelukodin tilojen lämpötilaa helleaallon aikana tarkkaan.

Jos asukkaiden huoneissa on yli 25 astetta lämmintä, ryhdytään erityistoimiin.

– Pidetään huoli siitä, ettei asukkailla ole esimerkiksi paksuja peittoja tai liikaa vaatteita päällä, Sauvolan hyvinvointikeskuksen palveluyksikön esimies Päivi Lindqvist sanoo.

Hämeenlinnan kaupungin palvelukodeilla on yhteiset toimintaohjeet helteen varalle.

– Asukkaita siirretään välillä helteellä viilentymään tiloihin, joissa ei ole yhtä kuuma. Nesteytyksestä ja ravitsemuksesta huolehditaan entistä tarkemmin, jotta ihminen ei pääse kuivumaan tai saa sekavuusoireita, vastaava ikäihmisten palveluiden johtaja Anne Nurminen kertoo.

Asukkaille ja henkilöstölle on hankittu vichyvettä, sillä se parantaa nestetasapainoa sokerijuomia paremmin. Työntekijät saavat myös pitää useammin taukoja.

Nurminen toivoo, että omaiset olisivat aktiivisesti yhteyksissä ikääntyneisiin läheisiinsä.

– Erikoistilanteissa, kuten helle-, pakkas-, sähkö-vesikatkojen aikaan, tarvitaan kaikilta osallisilta erityistä valppautta.

Ensiavussa hieman enemmän kuivumisesta kärsiviä

Osastonylilääkäri Ville Hällbergin mukaan hellepäivinä kuivumisen oireista kärsiviä potilaita hakeutuu poliklinikalle noin kaksi kertaa enemmän kuin normaalisti. Määrä on kuitenkin edelleen vähäinen, noin viisi potilasta päivässä.

Suolojen poistuminen kehosta saattaa aiheuttaa verenpaineen laskua, jolloin keho oireilee päänsäryllä ja huimauksella. Hällbergin mukaan etenkin useampia verenpainelääkkeitä syövät ovat riskiryhmässä helteellä.

– Kaikki viilentyminen, kuten esimerkiksi tuulettimet ovat hyvästä. Lisäksi helteellä kannattaa juoda muutama lasi vettä enemmän kuin normaalisti. Myös suolaista ruokaa kannattaa syödä hieman enemmän kuin yleensä, sillä hikoilu poistaa suolaa kehosta, Hällberg sanoo.

Aiempina kesinä Kanta-Hämeen keskussairaalan sisälämpötila on noussut korkeaksi. Hällbergin arvion mukaan toistaiseksi ongelmia ei kuitenkaan ole näkynyt, sillä ilmastointia on parannettu, ja suuren rakennuksen massa lämpenee hitaasti.

Myyntilavat tyhjenevät minuuteissa

Hämeenlinnan Gigantille helteet ovat kulta-aikaa. Tuuletin- ja ilmastointilaitteet viedään lähes kirjaimellisesti käsistä.

– Meillä oli tänä aamuna noin 40–50 tuuletinta. Myymälä aukesi kymmeneltä aamulla, ja meni ehkä suurin piirtein kymmenen minuuttia, kunnes kaikki oli ostettu, Gigantti Hämeenlinnan tuoteryhmävastaava Maarit Suuriniemi kertoo.

Tuulettimet menivät nopeasti kaupaksi myös ennätyskuumana toukokuuna. Ilmastointilaitteiden sesonki on vasta nyt, kun kosteutta on enemmän.

– Tämä on sama rumba joka vuosi. Tavara loppuu helteillä aina, Suuriniemi sanoo.

Ei energiaa laiduntamiseen

Hämeenlinnalainen maatalousyrittäjä Heli Turunen kertoo, että lehmät voivat hellesäällä periaatteessa ihan hyvin, mutta niiden ruoka- ja laiduntamishalu laskee.

– Lehmät tuottavat vähemmän maitoa, kun ravinto ei maistu.

Monet lehmät hakeutuvat varjoisiin paikkoihin, suojaan auringonpaisteelta ja kovimmalta kuumuudelta. Ulkona niille on kaksi vesipistettä ja sisällä jokaiselle on oma kuppi. Helteessä tulee tavallista kovempi jano.

– Tällä säällä olisi varmaan parempi, mikäli lehmät olisivat päivät sisällä ja yöt ulkona, mutta ne viettävät meillä nyt yöt navetassa. Lehmät saavat saavat sinne lisäruokaa, kun laitumetkaan eivät nyt kunnolla kasva.

Turunen sanoo, että tyhjässä navetassa on päivällä viileämpää kuin ulkona. Se kuitenkin muuttuisi, jos 30 helteen paahtamaa lehmää siirtyisivät sinne.

– Menevät sinne kuitenkin mieluusti heti, kun ovet avataan.

Helteinen heinäkuu on tuonut mukanaan laitumen asukkaiden ärsytykseksi myös kärpäsiä.

– Viime vuoden sateinen kesä piti niiden määrän matalampana.

Koiran aktiivisuutta kannattaa rajoittaa

Kotieläinten nestetasapainosta on huolehdittava etenkin helteellä, sanoo kunnaneläinlääkärin viransijainen, eläinlääketieteen kandidaatti Riikka Tanhua Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä.

– Ei voi liikaa painottaa sitä, ettei koiria jätetä kesäkuumaan autoon. Ei vaikka jättäisi ikkunan auki.

Tulikuuma asfalttikin korventaa paljasta koiran tassua.

– Ihmisen pitää helteellä rajoittaa koiransa aktiivisuutta. Lenkit ja leikit olisi hyvä ajoittaa viileään aikaan, eli joko aikaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan, koska koiralla lämpöhalvauksen vaara on tällaisella säällä aika iso.

Lämpöhalvauksen oireita ovat voimakas ja nopea läähätys sekä huonovointisuus. Kuuma koira on kasteltava viileällä vedellä. Sen jälkeen on soitettava eläinlääkärille.

Rauhallinen uiminen, kastelu ja kahluualtaat ovat koirille hyviä viilennyskeinoja, kunhan ne eivät innostu riehumaan. HäSa

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution elämässä on aina ollut paljon läheisiä ihmisiä ja tukiverkkoja. Nytkin hänen talossaan asuu kolme sukupolvea, kun äiti muutti paritalon toiseen päähän. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tottunut siihen, että elämässä tehdään paljon asioita ja että umpikujia ei ole. Elämäntapa juurtui häneen jo lapsuudenkodissa Pohjois-Suomessa.Oli sinänsä tragedia, että Raution äiti jäi nuorena leskeksi kahden lapsen kanssa.

Tero Suntialan ja Heidi Mehtovuoren maitotilan laidunnusalue on perinneympäristö. He saivat alueen ylläpitoon 1200 euron tuen sähkönsiirtoyhtiö Fingridiltä, jonka voimajohto kulkee sen yli. Kuva: Esko Tuovinen

Maanomistajat voivat nykyään saada perinneympäristönsä hoitoon Fingrid oyj:ltä rahallista tukea, mikäli heidän maillaan on yhtiön rakentama voimajohto.Perinneympäristö on perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaama luontotyyppi, jolla esiintyy uhanalaisia lajeja.

Kalvola-seuran puheenjohtaja Veikko Rantanen on loistava tarinankertoja. Hän on kerännyt seudun ihmisiltä kauhu- ja kummitustarinoita, joiden kertomiselle ei ole otollisemman nimistä paikkaa kuin Murhalampi. Myös Murhalammen nimellä on oma tarinansa, joka ajoittuu Isonvihan aikaan. Kuva: Esko Tuovinen

Kalvolassa eli 1900-luvun vaihteessa Iso-Otto. Paikkakunnan persoona, monitaitava mies. Yhteen aikaan hän toimi haudankaivajana, mutta lämpimän kesän takia työpäivät olivat uuvuttavia. Niinpä hän päätti kaivaa hautoja yöllä.Kylän pojat saivat loistoidean.

Kuvassa näyttelijät Ria Kataja ja Hanna Vahtikari. Kuva: Esko Tuovinen

Hämeenlinnan Uusi Kesäteatteri löi tänä vuonna aiemmat katsojaennätyksensä Juha Tapion hitteihin perustuvalla Kaksi puuta -esityksellään.Otto Kanervan ja Osku Valveen kirjoittama ja Kanervan ohjaama romanttinen komedia keräsi kesän aikana 20 700 katsojaa.