Julkaistu: 30.07.2018 22:28
-
Päivitetty: 31.07.2018 15:36

Grillivaunun vieminen päiväksi Linnanpuistoon maksaa 250 euroa

  • Tamperelainen Meeri Latva tuli tutustumaan Hämeenlinnaan ystävänsä Aino Leppiniemen houkuttelemana. Vaikkei puistossa ole kioskeja, heidän mukaansa on hyvä, että puistossa on edes lava, jolla voi istua. Kuva: Pekka Rautiainen
    Tamperelainen Meeri Latva tuli tutustumaan Hämeenlinnaan ystävänsä Aino Leppiniemen houkuttelemana. Vaikkei puistossa ole kioskeja, heidän mukaansa on hyvä, että puistossa on edes lava, jolla voi istua. Kuva: Pekka Rautiainen

Grillivaunu Linnanpuistossa maksaa päivästä saman taksan kuin Wanaja-festivaali. Torilla Kipin grilliä pyörittävän Kimmo Puonnin mukaan hot dog -vaunun vieminen Linnanpuistoon maksaisi 250 euroa päivältä. Puonti kertoo keskustelleensa aiheesta lupatarkastajan kanssa.

– Jos kärryn luo laittaa työntekijän, kulut nousevat niin suuriksi, ettei Linnanpuistossa saa millään myytyä riittävästi hodareita, Kimmo Puonti sanoo.

Kaupungin tie- ja yleisillä alueilla käytetty taksa ei puistojen kohdalla määrittele kaupallisen tapahtuman viemää tilaa. Vuonna 2014 voimaan astunutta taksaa on tarkoitus päivittää rakennusvalvontapäällikkö Juha Henttosen mukaan lähitulevaisuudessa. Lupatarkastaja Miia Metsäalhoa ei tavoitettu kesälomien vuoksi.

Metsäalhoa sijaistava Milla Kytölä vahvistaa, että taksaa on tulkittu näin sen yksiselitteisyyden vuoksi. Korkeasta vuokrahinnasta on keskusteltu.

– Kaupungilla ei ole erillistä taksaa liikkuviin kojuihin. Ehdotus sellaisen asettamisesta on otettu kuuleviin korviin. Kun seuraavia lupataksoja aletaan päivittää, on hyvä ottaa huomioon myös liikkuvat kojut, jotka ovat yleistyneet sen jälkeen, kun taksa on kirjoitettu, Kytölä sanoo.

 

Liikkuvat ruokavaunut joutuvat tällä hetkellä maksamaan erikseen jokaisesta paikasta, johon pysähtyvät. Esimerkiksi pysähdykset Linnanpuistossa ja Kaupunginpuistossa saman päivän aikana tulisivat maksamaan 500 euroa.

Taksan suunnittelussa mukana ollut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) kertoo, että taksaa säädettäessä ei ole ollut tarkoituksena, että sitä tulkittaisiin tällä tavalla. Suunnitteluvaiheessa ei ole huomioitu liikkuvien kojujen käyttöä.

– Tuollaisessa vuokrahinnassa ei ole mitään järkeä. Taksa on tarkoitettu koskemaan selkeitä tapahtumia kuten Wanajaa tai Keskiaikamarkkinoita, Rautio sanoo.

Raution mukaan taksaa pitää muuttaa, jos sitä tulkitaan tällä tavalla. Hän kertoo, ettei hänellä ollut tietoa tulkintatavasta.

– Lupaan tehdä aloitteen taksan muuttamisesta seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa, Rautio sanoo.

 

Toistaiseksi kaupungin ainut kiertävä myyntivaunu on Inkivääri-kaupan poljettava pop up -kioski, joka pysähtyy myös Linnanpuistossa. Kioski tekee yhteistyötä kaupungin kanssa, eikä joudu maksamaan korkeita maksuja.

Linnanpuistossa ei tällä hetkellä ole juuri palveluita. Puiston vanhassa kioskissa toimii ravintola Dolce Amore.

Muilla kaupungin yleisillä alueilla liiketoiminnasta peritään 35 senttiä neliömetriltä viikossa. Vähimmäismaksu kaupungin yleisen alueen käyttämisestä liiketoimintaan on 55 euroa.

Myyntipaikka Reskalla maksaa noin 20 euroa päivässä. Torilla myyntipaikan hinnaksi tulee 15 euroa arkipäivältä. HÄSA

Kommentit

On se upeeta, VANAJA vestivaali maksaa saman vuokran kuin myyntikoju ja jos on myyntikärry niin ei maksa mitään? Missä oli se lakikohta ja selitys jossa nimike muuttui ilmaiseksi? Järki hoi älä jätä!

Että 250 eur päivä. Hämeenlinna on Hölmölä. Olisi kaupungin virkamiesten syytä lopettaa kiusanteko . Kertarytinällä sulkekaa kadut ja ilmoitus että liikkuminen sallittu ainoastaan jalan ja polkypyörällä Hämeenlinnassa, muinaiskaupungissa .Alueella ei yritystoimintaa ottakaa omat eväät.Tähän te ilmeisesti tähtäätte.
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution elämässä on aina ollut paljon läheisiä ihmisiä ja tukiverkkoja. Nytkin hänen talossaan asuu kolme sukupolvea, kun äiti muutti paritalon toiseen päähän. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tottunut siihen, että elämässä tehdään paljon asioita ja että umpikujia ei ole. Elämäntapa juurtui häneen jo lapsuudenkodissa Pohjois-Suomessa.Oli sinänsä tragedia, että Raution äiti jäi nuorena leskeksi kahden lapsen kanssa.

Tero Suntialan ja Heidi Mehtovuoren maitotilan laidunnusalue on perinneympäristö. He saivat alueen ylläpitoon 1200 euron tuen sähkönsiirtoyhtiö Fingridiltä, jonka voimajohto kulkee sen yli. Kuva: Esko Tuovinen

Maanomistajat voivat nykyään saada perinneympäristönsä hoitoon Fingrid oyj:ltä rahallista tukea, mikäli heidän maillaan on yhtiön rakentama voimajohto.Perinneympäristö on perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaama luontotyyppi, jolla esiintyy uhanalaisia lajeja.

Kalvola-seuran puheenjohtaja Veikko Rantanen on loistava tarinankertoja. Hän on kerännyt seudun ihmisiltä kauhu- ja kummitustarinoita, joiden kertomiselle ei ole otollisemman nimistä paikkaa kuin Murhalampi. Myös Murhalammen nimellä on oma tarinansa, joka ajoittuu Isonvihan aikaan. Kuva: Esko Tuovinen

Kalvolassa eli 1900-luvun vaihteessa Iso-Otto. Paikkakunnan persoona, monitaitava mies. Yhteen aikaan hän toimi haudankaivajana, mutta lämpimän kesän takia työpäivät olivat uuvuttavia. Niinpä hän päätti kaivaa hautoja yöllä.Kylän pojat saivat loistoidean.

Kuvassa näyttelijät Ria Kataja ja Hanna Vahtikari. Kuva: Esko Tuovinen

Hämeenlinnan Uusi Kesäteatteri löi tänä vuonna aiemmat katsojaennätyksensä Juha Tapion hitteihin perustuvalla Kaksi puuta -esityksellään.Otto Kanervan ja Osku Valveen kirjoittama ja Kanervan ohjaama romanttinen komedia keräsi kesän aikana 20 700 katsojaa.