Uutiset

Kanta-Hämeessä rohkaisevat kehitysnäkymät

Suomalaisia oli vuodenvaihteessa 5,2 miljoonaa, tarkkaanottaen 5 236 100 kansalaista. Luku on vuoden mittaan kasvanut runsaalla 16 000 ihmisellä ja lisäys on suurin kahdeksaan vuoteen.

Kanta-Häme kuuluu kasvualueisiin, maakunnassa asuu vuodenvaihteessa tuhatkunta ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. Merkillepantavaa kasvu on Riihimäen seudulla, jonne pääkaupungin paineet näyttävät osittain purkautuneen. Helsinki onkin jo parina viime vuonna menettänyt asukkaitaan naapureilleen, mikä näkyy muun muassa Espoon ja muiden kehyskuntien huomattavana kasvuna. Pula kohtuuhintaisista asunnoista ja tonttimaasta alkaa näkyä, entistä harvempi kykenee hankkimaan asunnon pääkaupungista.

Hämeenlinnassa asuu tällä hetkellä Tilastokeskuksen mukaan 47 194 ihmistä, väkeä on tullut lisää vuoden mittaan lähes 300. Myös koko Hämeenlinnan seutukunta kirjataan muuttovoittoalueeksi. Kuolleiden ja syntyneiden määrä on koko lailla samansuuruinen, väestönkasvun on sysännyt vauhtiin muuttoliike, joka on pitkän odotuksen jälkeen hyödyttänyt koko seutua.

Muuttovoitto ei ole syntynyt itsekseen, saati sattumalta. Kanta-Hämettä on viime vuosina markkinoitu vireästi ja monet kunnat ovat ottaneet tosissaan aktiivisen tontti- ja asuntopolitiikan.

Muuttoliikkeen suuntaa ei ole käännetty pelkillä mielikuvilla, vaan asumisen, yrittämisen ja työnteon edellytyksiä on kohennettu monilla konkreettisilla toimilla. Työmatka Hämeenlinnasta Helsinkiin sujuu junalla vajaassa tunnissa ja moottoritie vetää. Uusia työpaikkoja on syntynyt ja koulutustarjontaa on monipuolistettu. Samalla, kun yhdyskuntia on rakennettu ja paranneltu, on kyetty huolehtimaan tasokkaasta ympäristöstä ja puhtaasta luonnosta. Niin uusille kuin vanhoille asukkaillekin on järjestetty peruspalvelut ja turvallinen asuinnympäristö.

Kanta-Hämeen kehitysnäkymät ovat juuri nyt rohkaisevia, tehty työ kantaa hedelmää. Valittava tappiomieliala on karistettu pois ja tulevaisuudenusko elää vahvana.

Uusien kunnallispäättäjien yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on vahvistaa myönteistä kehitystä. Hämeenlinnan seudulla on muutaman vuoden ajan kokeiltu seutuyhteistyötä. Päättäjät ovat joutuneet tarkastelemaan entistä suurempia asiakokonaisuuksia ja miettimään tosissaan kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Joissakin asioissa on onnistuttu hyvin, toisissa yhteisen polun pää on edelleen tukossa.

Yhteistyö ei aina ole ollut hämäläisten ominta osaamista, mutta vastoinkäymisistä huolimatta sitä on välttämätöntä jatkaa. Tähän mennessä saavutettuja tuloksia ei pidä väheksyä ja vastoinkäymisten edessä ei ole syytä lannistua. Alkaneen vuoden kuluessa seutuyhteistyölle on löydettävä uusi suunta ja toimintatavat sekä organisaatio, joka työtä tekee ja johtaa.

Valmista mallia seutuyhteistyöhön ei ole olemassa, vaan tulosta syntyy yritysten ja erehdysten kautta.

Yhteistyö ei aina ole ollut hämäläisten ominta osaamista.