Uutiset

Kantola on karhean kaunis

Projektiarkkitehti Anna-Mari Ahonen katselee ihastuneena ympärilleen Kantolan rantapusikossa, Sotkan sahan vanhalla laiturilla. Hän kuvailee koko kaupunginosaa karunkauniiksi, hiomattomaksi timantiksi aivan keskustan tuntumassa.

Tulevaisuudessa hän näkee nyt ränsistyneen teollisuusalueen viihtyisänä kaupunginosana, jossa moderni rakentaminen yhdistyy vanhoihin maamerkkeihin.

– Kantolan etuja ovat loistava sijainti ja huikeat maisemat vesistön läheisyydessä. Lisäksi laaja alue tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia rakennusten uuteen käyttöön, Ahonen sanoo.

Kaupunki suuntaa seuraavaksi katseensa Kantolaan. Kesäkuusta alkaen konsultit etsivät kaavoitustoimiston johdolla alueeseen uusia näkökulmia, ja syksyllä kaavoittajilla pitäisi olla käsissään ideoita pursuava yleistarkastelu, jonka pohjalta kaavoitustyötä voidaan jatkaa.

Ahosen mukaan hullultakin kuulostavat ideat ovat sallittuja.

– Kuka tietää, millaista käyttöä vaikkapa alueen viljasiiloille keksitään, projektiarkkitehti pohtii ja vilauttaa kuvaa Kööpenhaminasta, jossa vanhan viljasiilon ympärille on rakennettu moderni kerrostalo.

Arkkitehdin mielestä nähtävyydeksi noussut talo on hyvä esimerkki siitä, ettei rumaakaan rakennusta tule automaattisesti hylätä liian vaikeana uudistuskohteena.

– Tuskin tänne juuri tällaista tehdään, mutta miksei jotain muuta yhtä hurjaa.

Pientaloissa jotain ihan uutta

Kantolan suunnittelu vie Ahosen luotsaaman Asumiskaupunki-hankkeen strategiatyön linjaukset konkreettiselle tasolle.

– Suunnittelussa haetaan laatutekijöitä ja Kantolasta tulee uudenlaisen kaupunkisuunnittelun testialue, mutta ehdottomasti positiivisessa mielessä, Ahonen lupaa.

Kantola on vastaus kaupungin pientalokysyntään, vaikkei alueelle olekaan tarkoitus rakentaa tavanomaista perustaloja puutarhatontteineen.

– Etsimme jotain ihan uutta. Poltinahosta tulee kaupungin ensimmäinen uudenlainen, tiivis ja silti puistomainen pientaloalue. Jotain vastaavaa haluamme myös Kantolaan.

Ahonen muistuttaa, etteivät kaikki kaipaa suurta puutarhaa ympärilleen, vaan monelle riittää pieni piha ja maayhteys luontoon lähellä keskustaa.

– Emme voi jatkaa kaavoitusta siten, että tarjoamme vain suuria pientalotontteja kaukana keskustasta. Silloin etäisyydet kasvavat hallitsemattomasti ja moni käyttökelpoinen alue lähempänä keskustaa jää käyttämättä.

Pilaantunut maa on vain hidaste

Ahonen jakaa Kantolan karkeasti kolmeen alueeseen.
Ykkösalueen muodostaa Kantolan pohjoispuoli.

Kaavoitustoimistossa on hahmoteltu, että juuri Kantolankadusta tulisi koko kaupunginosan pääkatu, jonka ympäristöstä tulisi kaupunkimainen.

– Se ei tarkoita välttämättä korkeita rakennuksia, mutta olisi hyvä, että katutilasta muodostuisi ryhdikäs.

Sotatantere.

Kakkosalueelle kaavaillaan sekä yritystoimintaa että asuinrakennuksia. Ahonen näkee alueen hieman ristiriitaisena: toisaalta vaihtelevalinjaisesta rannasta avautuvat upeat maisemat, toisaalta maa-aines esimerkiksi entisen sahan alueella on monin paikoin saastunutta.

– Vaikka pilaantuneiden maiden vaihtaminen on hidasta ja kallista, on toisaalta meidän vastuumme hoitaa alueet kuntoon. Ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista jättää pilaantuneen maan siivoamista jälkipolville ja vallata rakentamiselle pelkkää neitseellistä luonnonympäristöä.

Kantolan et eläpää muodostaa kolmosalueen, joka on Ahosen mukaan täynnä mielenkiintoisia uudistusmahdollisuuksia.

– Hämeenlinnan kannattaa hyödyntää vanhoja teollisuus- ja kasarmialueet asuintiloiksi. On kuitenkin tärkeää, että muutos tehdään hienovaraisesti.

Samaan hengenvetoon arkkitehti tarkentaa, ettei kaikkea olemassaolevaa ole tarkoitus uudistaa. Esimerkiksi Kuusitien tienoon pientaloasujat voivat olla huoleti, sillä heidän asuinympäristöään ei olla muuttamassa.

Puusilta yhdistäisi Kantolan ja Visamäen

Kun puhutaan Kantolasta, ei rantoja voi sivuuttaa. Hämeenlinnassa pohjoisia rantoja kiertää kevyen liikenteen väylä, jota aiotaan jatkaa kaupungin eteläpuolelle.

Tällä hetkellä rantareitti jatkuu Virvelin tuntumaan saakka. Ahosen tulevaisuudenkuvissa rantareitti muodostaisi Visamäen ja Kantolan kohdalla kahdeksikon, sillä kaksi kaupunginosaa olisi mahdollista yhdistää toisiinsa kevyen liikenteen sillalla.

– Minun suuri haaveeni olisi, että Vanajaveden yli rakennettaisiin katettu puusilta, jollaisia Keski-Euroopassa usein näkee. Sillalta voisi ihailla huikeita näkymiä molempiin suuntiin.

Ahonen pohtii, että kävelysilta tulisi liikennöityä siltaa edullisemmaksi. Samalla vältyttäisiin myös autoliikenteen melulta.

– Puinen silta olisi sopivan hienovarainen herkkään ympäristöön.

Karheus kuuluu Kantolaan

Vaikka Kantolaan seuraavina vuosikymmeninä nouseekin lukuisia pientaloja, Ahonen muistuttaa, ettei alueesta ole pitkälläkään aikavälillä tarkoitus tehdä pelkkää asuinaluetta. Teollisuus kuuluu Kantolaan olennaisesti myös tulevaisuudessa.

– On vain hyvä, jos alueella on jatkossakin myös muita toimijoita.

Ahonen kuvailee Vanajantietä alueen napanuoraksi, jonka varrelle sopii hyvin muun muassa toimistorakennuksia.

Hän korostaa, että Kantolasta ei ole tarkoitus hävittää sitä karheutta, jota teollisuus on alueelle tuonut.

– Ei kaiken tarvitse olla aina niin sileää, kiillotettua tai puuterimaista.

Arkkitehti on mieltynyt esimerkiksi Vanajan Myllyn entiseen rakennukseen.

– Sikahieno funkkislippa, ja tuo kapea runko – sehän mahdollistaa vaikka mitä, Ahonen huudahtaa.(HäSa).