Uutiset

Kapinapappien rangaistuksille etsitty yhteistä linjaa – "Varoitukset voivat näyttää hassuille, jos kirkon linja muuttuu"

Evankelisluterilaisen kirkon tuomiokapituleissa on linjattu sitä, miten mies- ja naispareja vihkiviä pappeja pitäisi rangaista.

Hiippakuntien lakimiesasessorit, dekaanit sekä piispat ovat käyneet neuvotteluja yhteisen linjan löytämiseksi. Tuomiokapitulien ratkaisut ovat olleet hieman erilaisia samankaltaisissa tapauksissa.

– Ennen tasa-arvoisen lain voimaantuloa tuomiokapitulien virkamiehet neuvottelivat keskenään, jotta valmisteluiden juridinen pohja olisi yhtenäinen. Lopullista päätöstä tehdessään tuomiokapitulit tekevät aina kokonaisarvion, jolloin päätökset voivat vaihdella, hiippakuntadekaani Kari Ruotsalainen Oulun hiippakunnasta sanoo.

 

Helsingin hiippakunnan vs. lakimiesasessori Jussi Liljan mukaan hiippakuntien antamat päätökset eroavat toisistaan samalla tavalla kuin käräjäoikeuksien tai hovioikeuksien antamat päätökset.

Hän toteaa yks kantaan, että tuomiokapitulien antamisen päätösten oikeellisuus punnitaan joko oikaisumenettelyllä tai valittamalla hallinto-oikeuteen.

– Kyllä näissä päätöksissä on alueellisia eroja ollut. Kyse on siitä, miten lainsäädäntöä sovelletaan, hän sanoo.

Evankelisluterilaisessa kirkossa noin viisikymmentä pappia, jotka ovat julkisesti ilmoittaneet vihkivänsä kaikki parit riippumatta siitä ovatko parit samaa vai eri sukupuolta.

Hiippakuntien tuomiokapitulisessa on myös käsittelyssä joukkokanne, jossa kyse on siitä voivatko papit kertoa julkisesti vihkivänsä samaa sukupuolta olevia pareja. Joukkokanteen käsittelyt tuomiokapituleissa on vielä kesken.

Kapinapapeista tehtyjä kanteluita on vain Oulun ja Helsingin hiippakunnissa. Niistä päätökset tehdään myöhemmin.

Osa tapauksista korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Tähän mennessä kurinpidollisiin toimiin on päädytty viiden papin kohdalla. Heistä neljä on saanut kirjalliset varoitukset ja yksi vakavan moitteen, joka käytännössä tarkoittaa työnohjauksellista tointa.

Varoituksen tai moitteen saaneiden pappien tekemät oikaisumenettelyt on hylätty, joten ainakin kolmessa tapauksessa asia on viety hallinto-oikeuden käsittelyyn.

Lapuan hiippakunnan lakimiesasessori Tuomas Hemminki uskoo, että osa päätöksistä käy vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

– Eiköhän ainakin jotkin tapaukset mene korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätös ohjaa jatkossa myös tuomiokapitulien linjaa. Korkein hallinto-oikeus linjaa lain soveltamista viime kädessä, Hemminki sanoo.

Kun pappien tekemät valitukset tulevat aikanaan hallinto-oikeuksista, ne ovat jo sinällään ennakkotapauksia. Hallinto-oikeuden päätöksissä punnitaan sitä, meneekö kirkkolaki maallisen lain edelle.

– Hallinto-oikeudesta tulevat päätökset ovat ennakkotapauksia siitä, miten yhteiskunnan lait suhtautuvat kirkon omiin sisäisiin määräyksiin. Sillä tavalla niillä on merkitystä, ja tuomiokapituleissa päätökset luetaan tarkasti, Kari Ruotsalainen sanoo.

Jälkikäteen varoituksia voidaan pitää hassuina

Tuomiokapituleissa annetut päätökset eivät ole aina syntyneet yksimielisesti. Päätöksistä on äänestetty, joka kertoo siitä, ettei avioliittokysymykseen ole yhtenäistä kantaa tuomiokapitulien kollegoissakaan.

– Hiippakuntien kollegioissa voi olla jäseniä, jotka ajattelevat, ettei se juridinen pohjakaan ole lopulta tarpeeksi selkeä. Osa voi ajatella, että yhteiskunnallinen laki menee kuitenkin kirkon omien säännösten edelle, Ruotsalainen lisää.

Ruotsalainen itse on äänestänyt papille annettavaa kirjallista varoitusta vastaan.

– Itse ole ajatellut, että jälkikäteen voi näyttää hassulle, jos nyt jaamme otsa rypyssä näitä varoituksia ja yht´äkkiä kirkon linja muuttuukin. Kukaanhan ei tiedä, mihin kirkko tässä päättyy ja saadaanko tätä kysymystä koskaan ratkaisua, Ruotsalainen perustelee.