Uutiset

Karhujen mailla kannattaa liikkua äänekkäin askelin ja vihellellen

Karhun kohtaaminen luonnossa on harvinaista, sillä karhu aistii ihmisen jo kaukaa ja yleensä väistää.

– Älä yritä yllättää karhua. Vaikka erittäin todennäköisesti epäonnistuisitkin yrityksessäsi, riskiä ei kannata ottaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan vanhat neuvot karhun kohtaamisen varalta ovat yhä pätevät.

– Kannattaa pitää pientä ääntä, antaa risujen katkeilla jalan alla ja vaikka vihellellä. Karhukellokaan ei ole tunnetuilla karhumailla turha varuste, Kojola sanoo.

Karhu yleensä haistaa ja kuulee ihmisen jo kaukaa ja väistää. Jos karhun kuitenkin kohtaa, pitää perääntyä rauhallisesti ja hiljaa puhuen.

Pakoon ei kannata juosta eikä puuhun kiivetä, sillä karhu voittaa takuulla molemmat lajit.

Kuollutta kannattaa näytellä vasta, jos karhu käy kiinni. Heittäydy mahallesi maahan ja suojaa käsillä pääsi sekä niskasi.

Pikaisesti on syytä poistua tulosuuntaansa, jos näkee karhunpennun.

Sen puolustusvalmis emo on lähistöllä. Samoin on toimittava, jos löytää karhun tappamaksi arvelevansa eläimen.

Ratsain liikuttaessa on syytä muistaa, etteivät eläimet välttämättä ymmärrä, että ratsukkoon kuuluu myös ihminen. Viheltely tai vaikka itsekseen rupattelu on erittäin suotavaa.

Karhua ei saa ruokkia ilman lupaa, vahingossakaan.

Karhualueilla ruoantähteet pitää säilyttää karhuvarmassa paikassa.

Erilaisia karhun vierailuja varten tehtyjä syöttipaikkoja on eri puolilla maata. Kaupalliset katselupaikat keskittyvät itärajan tuntumaan.

– On merkkejä siitä, että karhut alkavat olla paikoin turhan pelottomia. Mielestäni kaivattaisiin ulkopuolista riskiarviointia. Jos jotain ikävää sattuu, on se suurpetojen tarkkailua tarjoaville yrityksille hyvin vahingollista, Ilpo Kojola sanoo.

Terve susi välttelee ihmistä, mutta jos kohtaat suden, kannattaa poistua rauhallisesti paikalta. Ahman tai ilveksen ei tiedetä vahingoittaneen vakavasti ihmistä Suomessa.

Niiden aiheuttamat muutamat puremavammat liittyvät metsästystilanteisiin.

Petri Hakkarainen