Uutiset

Karkinnäköinen kaveri

Onko se karkki? Vai jääkaappimagneetti? Näin muun muassa britit ovat kummastelleet Hella Lighting Finland -tehtaan perinteistä tuotetta. Saattaapa kimaltava muovilittana syötävältäkin näyttää, vaikka suomalaisia moinen arvuuttelu ällistyttää. Heijastinhan on, no, heijastin. Hihassa heiluva itsestäänselvyys.

Brititkin ovat jo oppineet. Isossa-Britanniassa on viime vuosina järjestetty yhtä mittavia heijastinkampanjoita kuin Suomessa konsanaan.

Nyt sivistetään jo uusia ummikkoja.

– Uusilla markkina-alueilla tietämättömyys ällistyttää. On aina selvitettävä perinpohjaisesti, mistä heijastimessa on kyse, nauraa tuotepäällikkö Mari Siviranta, joka vastaa yli 40-vuotiaasta Talmu-heijastinmerkistä.

Etelä-Afrikassa ja Japanissakin on jo lakattu hämmästelemästä lumikiteen, nallen ja muiden muodokkaiden lätysköiden valoa heijastavia prismoja. Suomen markkinat ovat tippa jalankulkijaheijastimien menekin meressä: Hella valmistaa vuosittain noin 10 miljoonaa roikotinta, joista 90 prosenttia viedään ulkomaille.

Ajan kuluminen ei heikennä tehoa

Hellan tehtaalta Perttelistä lähtee joka vuosi noin miljoona heijastinta suomalaisten tarpeisiin. Paras sesonki alkaa luonnollisesti syksyllä.
Vain kolmasosa Suomen-markkinoiden heijastimista päätyy kauppoihin.

Eniten tilaavat yhä firmat, vaikkei välkkylätkiä menneiden vuosikymmenten tapaan enää juuri jaella kansalle ilmaiseksi.

Mari Sivirannan mukaan heijastinten menekki on pysynyt suurin piirtein samana eli jonnekin miljoona heijastinta joka vuosi menee.

Tämä on mysteeri, sillä heijastin on tuote, jota vuosikymmenet eivät ole muuttaneet kertakäyttöiseksi. Missä kaikki saadut heijastimet ovat? Laatikoissa langat solmussa? Samassa ulottuvuudessa kuin parittomien sukkien parit ja toimistojen kynät?

– Välillä ihmiset soittavat ja kysyvät, toimiiko heidän vanha heijastimensa vielä. Heijastimelle ei voi määrittää käyttöikää, sillä prismaston tehoa ei aika heikennä. Heijastin lakkaa toimimasta vain, jos se rikkoutuu ja sen sisään pääsee vettä tai jos sen pinta naarmuuntuu pahasti, Siviranta kertoo.

Värikäs rouhe on vain mauste

Hetkinen. Mitkä ”prismat”? Ja miten ne heijastimeen joutuvat?
Näin: heijastimen teho perustuu läpinäkyviin, kiilanmuotoisiin, valoa taittaviin kappaleisiin. Muotti on rakennettu niin, että kun heijastinta puristetaan kasaan, siihen muodostuu valon kanssa leikitteleviä prismoja.

Heijastimen valmistaminen ei ole maallikon silmissä järin hohdokasta. Hauskimmat vaiheet ovat urakan alku ja loppu.

Kolisevan ja sihisevän tehtaan uumenissa on keko läpinäkyviä muovisäkkejä. Jokaisen sisällä on erivärisiä muoviryynejä, räiskyvää pinkkiä, safiirinsinistä, säkenöivän keltaista. Kuin askarteluhelmiä.

Valmis heijastin ei tältä näytä. Jalankulkijaheijastimen pääraaka-aine on väritön rouhe, siis valkoiseen vivahtava läpinäkyvä. Värikkäät heijastimet syntyvät tästä rouheesta nekin, mutta sekaan ropsautetaan himppu väriryynejä. Valmis väriheijastin on haalea, sillä tumma heijastaisi valoa huonommin kuin kirkas.

Prosessin loppupäässä odottaa hauska näky. Muovilaatikoissa lojuu läjäpäin valmiita heijastimia matkalla silkkipainoon ja pakattaviksi. Röykkiö ottaa valoa tehdassalin kelmeistä lampuista ja muuttaa sen sateenkaarenvärisiksi säkeniksi.

Pullo ei peittoa nallea ja kidettä

Rouheen ja kimmeltävän heijastinkasan väliset vaiheet näyttävät ja kuulostavat tehtaalta.

Murske kulkee karskista metallisammiosta putkia pitkin ison ja meluisan puristuskoneen uumeniin. Siellä ryynit sulavat, ja muoteista tupsahtaa kaksi heijastimenpuolikasta, jotka ultraäänihitsain nipistää yhteen.

Muovinkappaleet reagoivat yhdistämiseen kimeästi. Kuulosuojaimettoman päässä sinkoilee vihlova kitinä kuin superpallo ohimosta kallonpohjaan.

Tehtaan silkkipainossa on hiljaisempaa. Siellä suuri osa heijastimista saa maalia pintaansa. Possulle ja nallelle naama, pyörylään tilaajan logo ja niin edelleen. Pakkauskone tunkee heijastimet pusseihin irrallisen narun ja hakaneulan kera.

Heijastinta ei tuotekehittely juuri hetkauta, vaikka uusia malleja syntyy vuosittain. Uusin uutuus on tummanharmaa kännykkä, mutta muuten Hellan tuutista tulla kolisee ennen kaikkea lumikiteitä, nalleja, suorakaiteita ja kissoja. Linja-auto, t-paita ja pullo eivät ole niittäneet yhtä paljon suosiota kuin vanhat tutut.

Kokopäiväisellä heijastimensuunnittelijalla ei riittäisi töitä.