Uutiset

Karkkiverolla on terveet perusteet

Hämeenlinna 5. heinäkuuta 2010

Makeisveron tarkoitus on vain kerätä valtiolle rahaa, syyttää Elintarviketeollisuusliitto.

Jos liitto aikoo tuolla argumentilla ampua alas paluuta tekevän veron, se on kyllä tässä kamppailussa aika heikoilla. Valtiovarainministeriö, joka veroa suunnittelee, on itsekin ilmoittanut veron ensisijaiseksi tavoitteeksi valtion verotulojen lisäämisen. Sellainen vaikutushan veroilla tuppaa olemaan, mitä sitä kieltämään.

Ministeriön lausunnolle lähteneessä luonnoksessa kaavaillaankin karkkipussille aika tuntuvaa verotaakkaa. Makeisvero olisi 95 senttiä kilolta makeisilta ja esimerkiksi jäätelöltä. Kilpaillulla alalla veron arvellaan siirtyvän myös suoraan hintoihin.

Aikuisille karkkipussin hinnankorotus ei välttämättä suuria merkitse, lapsille kylläkin. Nimen omaan lasten karkinkulutuksen vähentäminen lieneekin yksi veron keskeisiä tavoitteita. Samaan kohderyhmään purisi myös virvoitusjuomien veron korottaminen nykyisestä 4,5 sentistä 7,5 senttiin limulitraa kohden.

Elintarviketeollisuuden maalaama kauhukuva on se, että vero johtaa ns. harmaan tuonnin ”räjähtämiseen käsiin”. Dramaattinen ilmaisu on Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajan Heikki Juutisen, joka kaiketi tahtoo hahmotella kauhunäkyä viinarallin kaltaisesta menosta Tallinnan-laivoilla, silmänkantamattomiin ulottuvista hämärämiesten Hiace-jonoista satamissa ja pimeän karkkipussin kauppiaista kaupunkien hämärillä kujilla.

Kauhistukoon ken tahtoo.

Totuushan on, että karkkipussin hinnalla ja kansanterveydellä on tietty yhteys, vähän samanlainen kuin tupakan ja viinan hinnalla. Valtiovarainministeriö verottaa myös näitä jälkimmäisiä tuotteita niin paljon kuin suinkin kehtaa saadakseen tuloja valtiolle.

On tietenkin hyvin ymmärrettävää, että elintarviketeollisuus vastustaa makeisveroa niin kuin se johdonmukaisesti vastustaa kaikkia valmisteveroja. Se puolustaa kaikin keinoin kannattavuuttaan ja sitä kautta työpaikkojaan.

Valitettavasti Suomessa ja muissa maissa on jo aivan tarpeeksi näyttöä lisääntyneen karkinsyönnin vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen, ja se on huomattavasti suurempi haitta kuin joidenkin kioski- ja torikauppiaiden karkkiralli Helsingin ja Tallinnan välillä.

Teollisuus on ehkä oikeassa kiinnittäessään huomion myös ksylitolituotteiden ja pulloveden verotukseen. Vesi saa virvoitusjuomaveron sokerijuomien ohella ja ksylitoli karkkien, koska ratkaisevaa ei ole tuotteen sokerin määrä vaan se, mihin kategoriaan se kuuluu.

Pulloveden nostaminen viattoman sijaiskärsijän asemaan ei tosin ole ihan ongelmatonta, sen tuotteen ympäristöeettisyys kun on puhtaan kraanaveden maassa hiukan kyseenalainen.

Väittäessään, että veron perustelu kansanterveyssyillä on täyttä puppua, teollisuus syyllistyy itse suurempaan tekopyhyyteen kuin mistä se syyttää ministeriötä.

Päivän lehti

6.4.2020