Kolumnit Uutiset

Karmea, karmeampi, Talvivaara

Tervetuloa kestävän, reilun, läpinäkyvän, eettisen ja voittoisan kaivosteollisuuden maahan.

Meillä Suomessa asiat hoidetaan rehdisti, luontoa ja kanssaihmisiä kunnioittaen. Sanassamme pysyen.

Tai sitten ei. Ei ainakaan surullisenkuuluisassa kaivosyhtiö Talvivaarassa, joka on vielä kuviteltuakin karmeampi tarina.

Verkkojulkaisu Long Play julkaisi maanantaina uusimman pitkän artikkelinsa Nopeammin, syvemmälle, tuhoisammin. Juttu käsittelee Talvivaaraa, ja työn on tehnyt palkittu hämeenlinnalainen toimittaja Juha Kauppinen.

Talvivaara ei ole onnistunut esiintymään pulmusena pitkään aikaan, mutta Kauppisen teksti on silti tyrmäävää luettavaa.

Kauppinen sai käsiinsä poliisin Talvivaaraa koskevat esitutkintapöytäkirjat, joista selviää muun muassa se, että vaaratilanteita myrkkyliuosten kanssa on ollut enemmän ja aiemmin kuin julkisuuteen on tullut.

Lisäksi käy ilmi, että moninkertaisesti ylitettyjen päästöarvioiden pohjana ei ollut minkäänlaisia tutkimuksia, ja ympäristöongelmat ovat olleet yhtiön johdon tiedossa alkutaipaleelta lähtien, vuodesta 2009.

Talvivaarassa ei siis olekaan vain sössitty. Siellä on tumpeloitu ihan tietoisesti, valehdeltu kirkkain silmin. Toiminta ei ole koskaan kestänyt päivänvaloa, selviää kaivoksen entisten työntekijöiden haastatteluista.

Alkaa tuntua, että raha edellä -Suomessa kaikki on mahdollista. Päättäjien muistetaan lähinnä hyssytelleen ongelmia ja hurranneen suurille lupauksille.

Matkan varrelta on hyvässä muistissa sekin, että puuttumisyritykset esimerkiksi päästörajoitusten reippaisiin ylityksiin johtivat lähinnä sormenheristelyyn. Soo soo.

Yhtiö lupasi parantaa tapansa, ja viranomainen taputti päähän.

Yhtiö ei parantanut tapojaan. Yhtiö ei ollut koskaan edes yrittänyt noudattaa sääntöjä, ja kun ongelmat nousivat esiin, vastuuta ei ottanut kukaan.

Kalattomista suola-altaista – järvistä – ja muusta tuhoamisesta voi seurata maksimissaan kaksi vuotta vankeutta.

Epäiltyinä törkeästä ympäristön turmelemisesta on lähinnä Talvivaaran kaivosyhtiön väkeä. Joukossa ei ole löperöstä ympäristönsuojelusta vastanneita virkamiehiä.

Esitutkinta-aineiston mukaan Metsähallitus on kuitenkin vaatimassa kaivosyhtiöltä miljoonakorvauksia vesien pilaamisesta ja mökkitonttien arvon romahduksesta.

Ylen MOT-ohjelma laski viime vuonna yksityisten sijoittajien, pankkien, kansainvälisten metalliyhtiöiden ja Suomen valtion sijoittaneen Talvivaaraan lähes kaksi miljardia euroa.

Mitä tällä hinnalla on saatu, paitsi kuollutta maisemaa? Eipä paljon mitään. Kaivos ei ole koskaan toiminut toivotulla tavalla.

Eikä luultavasti ikinä toimikaan. Prosessien ongelmia ei ole saatu ratkaistuksi, eikä tehdas toimi kannattavasti.

Suomessa on vireillä useita kaivoshankkeita. Jos kaikkien suunnitelmat ja käytännöt ovat yhtä päteviä ja valoa kestäviä kuin Talvivaaralla, luvassa on paljon tuhottua Suomea.