Uutiset

Katainen ravisteli Kekkosen henkiin

Ei nyt sentään. Tasan 110 vuotta sitten syntynyt presidentti Urho Kekkonen lepää yhä ikuista rauhaa Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Kokoomuspomo Jyrki Katainen ei pysty ihmeisiin – jos pystyisi, hänen taidoilleen olisi kyllä tärkeitä kohteita.

Kekkonen ei olekaan ihminen. UKK irtaantui ajat sitten omasta ruumiistaan ja näin syntyi käsite Kekkonen. Ilmiötä voi käyttää kirosanana ja jumalan korvikkeena.

Tähän on rehellisyyden nimissä lisättävä, että nuorille suomalaisille Kekkonen on ”ei mitään” – tai ehkä sittenkin joku tangolaulaja.

Katainen teki ilmiö-Kekkosesta päivän sanan – sopivasti UKK:n syntymäjuhlan aikaan – julistamalla, ettei Venäjä ole taloudellinen suurvalta.

Venäjää saa arvostella, kiirehti pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) kommentoimaan Kataisen Venäjä-puheita.

Tylsää, tylsää, tylsää.

Saa arvostella! Maan pääministerin pitää mennä antamaan ikään kuin virallinen valtiovallan lupa vapaalle keskustelulle.

Eihän tämä kieli muusta kuin kansallisesta sielun vammasta. Luvan takana kummittelee Kekkonen: hänen aikanaan lupa olisi tarvittu, eikä sitä muuten olisi häneltä irronnut.

Suomi odottaa yhä aikaa, jolloin maan johdon ei tarvitse aina erikseen hokea, että suomalainen sananvapaus koskee myös Venäjä-suhdetta.

Kataisen vierailusta itänaapurissa sai sen käsityksen, että venäläisetkin arvostavat avointa keskustelua.

Kestävää arviota Katainen ei tosin Venäjästä esittänyt. Hän perui puheensa, myönsi olleensa väärässä ja valitti keskustelun tasoa. Kun taso ei miellytä, selityksen voi löytää peiliin vilkaisemalla.

Suomettuminen, sitä sysätään Kekkosen synniksi. Vieläkin. Se on kummaa, sillä hänen otteensa vallan kahvasta irtosi 30 vuotta sitten.

Ei voi olla Kekkosen vika, jos Suomi ei ole vieläkään irronnut kokonaan Kekkosesta, hänen ajastaan, tavastaan hoitaa idänpolitiikkaa.

Kekkosen ajattelun idea oli suhde itään. Jos aika on tukala, ei kannata kukkoilla vaan vaalia naapuruussuhteita. Suomella on nyt ihan normaali suhde Venäjään, joten hyssyttelyyn ei ole mitään syytä.

Kekkosen aika pulpahti kahdella tapaa pintaan Kataisen suurvalta-arvion jälkeen.

– Venäjää ei saa ärsyttää, pitää olla hiljaa, kyllä Suomen käy huonosti, kaivetaan verta nenästä, tätä ei Venäjä unohda, maan etu…

Siinä poiminta arvioita, jotka on ankkuroitu 70-luvulle, UKK:n kulta-aikaan.

Myös tuttu vastapuoli heräsi.

– Kyllä on maa suomettunut, hyvä että näytit Jyrki venäläisille närhen värkit, annetaan Venäjän kuulla kunniansa, rautaa rajalle…

Kuka on suomettunut? Myös ne, jotka syytävät takavuosien ryssävihaa. Tämä porukka heristää nyrkkiään aivan kuin Neuvostoliitto olisi olemassa… no, niin onkin, sillä ryssä on ryssä, vaikka…

Hometta, hometta, hometta.