Uutiset

Katalonian separatistijohtajille luetaan ensi viikolla syytteet, mutta Carles Puigdemont ei ole syytettyjen joukossa

Ulkomaille paenneita ei voida Espanjan lakien mukaan syyttää poissaolevina. Puigdemontin kakkosmiestä ja 17:ta muuta uhkaa jopa 30 vuoden vankeustuomio.
Katalonian nykyinen aluejohtaja Quim Torra (vas.) tapasi Belgiaan paenneet Carles Puigdemontin ja Toni Comínin (oik.) viime maanantaina Waterloossa.

Täsmälleen vuosi sitten Katalonia julistautui itsenäiseksi. Siitä ei seurannut muuta kuin itsenäisyysrintaman johtajien maastapako tai passitus vankilaan.

Katalonian konflikti on yhä täysin lukkiutunut.

Katalonian uusi aluejohtaja Quim Torra on tavannut pariin otteeseen Espanjan uuden pääministerin Pedro Sánchezin, mutta pienintäkään merkkiä tilanteen laukeamisesta ei ole ollut näköpiirissä.

Katalonian itsenäisyysliikkeen johtajat ovat istuneet jo vuoden päivät tutkintavankeudessa tai pakoilleet Espanjan oikeuslaitosta ulkomailla.

Syytteet luvassa 18:lle

Tällä saralla on vihdoin jotain tapahtumassa, sillä Espanjan korkein oikeus ilmoitti torstaina, että se on saanut päätökseen separatistijohtajia koskevat tutkimuksensa.

Valtionsyyttäjällä on nyt viisi työpäivää aikaa nostaa syytteet tutkinnan kohteina olleita 18 henkilöä vastaan. Erotetun aluehallituksen kakkosmies Oriol Junqueras ja kahdeksan muuta ovat tutkintavankeudessa, loput yhdeksän vapaalla jalalla takuita vastaan.

Katalaanijohtajia tullaan syyttämään kapinoinnista, tottelemattomuudesta ja julkisten varojen väärinkäytöstä. Syytteet sidotaan itsenäisyyskansanäänestykseen ja sitä seuranneeseen itsenäisyysjulistukseen. Kovimmillaan tuomiot voivat olla jopa 30 vuotta vankeutta.

Oikeudenkäynnin uskotaan alkavan vuodenvaihteen jälkeen ja kestävän vähintään kolme kuukautta.

Puigdemontille osavoitto Saksasta

Tämän oikeudenkäynnin ulkopuolelle jäävät itsenäisyyshankkeen näkyvin hahmo Carles Puigdemont ja kuusi muuta ulkomaille paennutta separatistijohtajaa. Espanjan lain mukaan syytteiden luvussa on oltava paikalla henkilökohtaisesti.

Puigdemont majailee Waterloon pikkukaupungissa Belgiassa. Hän jäi viime keväänä poliisin haaviin Pohjois-Saksassa, kun hän oli palaamassa esiintymismatkalta Suomesta. Espanja halusi hänet oikeuden eteen.

Usean kuukauden selvittelyn jälkeen Schleswig-Holsteinin alioikeus katsoi, että raskaimmat syytteet kuten kapinan lietsonta eivät tulleet toteennäytetyiksi.

Sitä vastoin luovutus Espanjaan olisi mahdollinen julkisten varojen väärinkäyttämisen vuoksi. Puigdemontin johtama Katalonian aluehallitus järjesti itsenäisyyskansanäänestyksen, jonka Espanjan korkein oikeus oli julistanut laittomaksi.

Puigdemont on valittanut päätöksen jälkimmäisestä osasta ja odottelee vapaalla jalalla ratkaisua Belgiassa.

Tuuraajan nimeäminen hiertää

Puigdemont on parhaansa mukaan pyrkinyt sekaantumaan Katalonian päivänpolitiikkaan. Hänen seuraajansa Quim Torra on matkustanut tämän tästä neuvonpitoon Puigdemontin vieraaksi.

Toisaalta Puigdemontin jääräpäisyys on johtanut siihen, että itsenäisyysrintama menetti pari viikkoa sitten täpärän enemmistönsä Katalonian parlamentissa.

Puigdemont ja kolme muuta Junts per Catalunya -puolueen jäsentä ei suostunut siihen, että heidän paikkansa Katalonian parlamentissa delegoidaan Espanjan korkeimman oikeuden päätöksen mukaisesti varamiehelle.

Sen sijaan tutkintavankeudessa olevat Oriol Junqueras ja Raül Romeva, jotka edustavat vasemmistolaista ERC-puoluetta, nimesivät tuuraajan.

Itsenäisyysrintama on nyt ainakin väliaikaisesti hajalla.

Katalonian itsenäisyyshanke

Katalonian itsenäisyysliikkeen voimainkoetus Espanjan keskushallituksen kanssa kärjistyi viime vuoden syksyllä.

1. lokakuuta Katalonian aluehallinto järjesti kansanäänestyksen itsenäisyydestä. Espanjan korkein oikeus julisti sen etukäteen laittomaksi.

90 % kannatti itsenäisyyttä, mutta äänestysprosentti oli vain 43. Espanjan poliisi käytti kovia estääkseen ihmisiä pääsemästä äänestyspaikoille.

Katalonian alueparlamentti julisti 27. lokakuuta Katalonian itsenäiseksi äänin 70–10. Itsenäisyyttä vastustaneet edustajat olivat marssineet ulos parlamenttisalista.

Espanjan keskushallinto mitätöi itsenäisyysjulistuksen. Aluejohtaja Carles Puigdemont ja muutama muu itsenäissyysliikkeen johtaja lähti maanpakoon. Kymmenkunta otettiin tutkintavankeuteen.

Katalonian ennenaikaisissa aluevaaleissa 21. joulukuuta voimasuhteet pysyivät ennallaan: itsenäisyysmieliset puolueet saivat niukan enemmistön.