Uutiset

Katastrofin kynnyksellä

Tämän jutun yhteyteen piti tulla lista niistä Hämeenlinnan tilapalvelun kiinteistöistä, joissa on todettu kosteus- ja homevaurio. Ideasta piti luopua, sillä listasta olisi tullut liian pitkä; lyhyemmällä luettelolla olisi selvitty, jos olisi kerrottu ne kiinteistöt, joissa ei ole koskaan ollut sisäilmaongelmia.

Käytännössä tilapalvelujen 200:sta julkisessa käytössä olevasta kiinteistöstä ainoastaan uusimmat ovat hyväkuntoisia. Suurin osa taloista on rakennettu 60- ja 70-luvuilla ja niiden peruskorjausikä alkaa olla käsillä. Valitettavasti kiinteistöjen joukossa on myös suurin osa kaupungin päiväkodeista ja kouluista.

Kaikissa korjaustarpeessa olevissa kiinteistöissä ei ole kyse homevauriosta, vaikka huonosta sisäilmasta valitetaankin. Parhaimmassa tapauksessa oireet johtuvat puutteellisesta ilmastoinnista tai vuotavasta vessanpöntöstä, huonoimmassa kosteusvaurio, jonka syy on piilossa talon uumenissa.

Kosteus- ja homevauriot ovat harvoin yksiselitteisiä. Ei riitä, että ne vaarantavat ihmisten terveyden, vaan ne ovat yleensä myös vaikeita löytää. Eri ihmiset reagoivat mikrobeihin eri tavalla, eivätkä kaikki ollenkaan. Olankohautuksella oireisiin ei voi kuitenkaan koskaan suhtautua.

– Tämä syksy on ollut todella vaikea. Kosteus- ja homevaurioista soitetaan meille jatkuvasti. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin valtavaa rumbaa. Ehkä se johtuu poikkeuksellisen kosteasta säästä, kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto huomauttaa.

Hämeenlinna ei ole ongelmineen yksin. Kosteus- ja homeongelmat tuntuvat räjähtäneen käsiin kaikkialla Suomessa sitä mukaa, kun kiinteistökanta ikääntyy. Tilannetta vaikeuttaa se, että kallisiin korjauksiin ei ole osoittaa riittävästi rahaa kuntien säästökurimuksessa.

– Hämeenlinnan kiinteistöjen korjausvelka on nyt 40 miljoonaa euroa. Tuolla rahalla kaikki kiinteistöt saataisiin edes kohtuulliseen kuntoon. Jos ne haluttaisiin remontoida hyvään kuntoon, pitäisi rahaa olla vielä kaksi kertaa enemmän. Tällä hetkellä meillä on käyttää peruskorjauksiin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, tilapalvelujen toimitusjohtaja Raili Salminen laskee.

Hätilän päiväkodista se alkoi

Hätilän päiväkoti teki Hämeenlinnan kiinteistöjen kosteus- ja homeongelmat näkyviksi 2000-luvun alussa. Oikeastaan voitaisiin puhua ajasta ennen Hätilän päiväkotia ja ajasta sen jälkeen. Ennen Hätilää puhuttiin asbestista, Hätilän jälkeen kosteudesta ja homeesta.

Päiväkodin homevauriosta alkoi pitkä remonttien sarja. Rahaa paloi, mutta ongelma pysyi. Nyt päiväkoti odottaa purkamista.

– Hätilän päiväkoti oli ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa kiinteistö, jonka terveysvalvonta on joutunut laittamaan käyttökieltoon. Sen remontteihin kului paljon rahaa, mutta me teimme matkan varrella kaikki mahdolliset virheet. Epäonnistuminen harmittaa vieläkin, Raili Salminen huokaisee.

Hätilän päiväkoti oli monessa mielessä tienraivaaja. Se nosti kosteus- ja homevauriot otsikoihin, mutta antoi myös opetuksen kaupungille. Nyt ainakin tiedetään, miten asioita ei pidä hoitaa.

– Suurin virhe Hätilässä tehtiin tiedottamisessa, kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto painottaa ja näyttää paperille painettua toimintamallia, kun rakennuksessa epäillään sisäilmaongelmaa. Sekin on Hätilän päiväkodissa tehtyjen virheiden jälkeen syntynyt. Sana tiedottaminen toistuu paperilla monta kertaa.

– Jokaisesta toimenpiteestä pitää kertoa heti avoimesti. Tosiasioita ei pidä yrittää piilotella, eikä ongelmaa enää voida lakaista maton alle, Petri Ylämurto sanoo.

Kuin ambulanssi hätäajossa

Kun esimerkiksi koulussa on sisäilmaongelmia, ottaa rehtori yhteyttä suoraan Linnan tilapalveluihin. Viikon sisällä ilmoituksesta joko kiinteistöpäällikkö tai tekninen isännöitsijä menee paikan päälle. Usein selvitään maalaisjärjellä, sillä on selvää, että vuotava katto on korjattava heti.

Kiinteistöpäällikkö sanoo, että hänellä alkavat nykyisin aina hälytyskellot soida, kun rakennuksen maanpinnan alla olevat tilat on otettu käyttöön.

– Välillä tulee olo, että me menemme onnettomuuspaikalle ambulanssilla ja annamme ensiapua. Joskus se riittää, mutta jos ongelma osoittautuu vakavaksi, on kyse pitkästä projektista, Petri Ylämurto kertoo.

Isot ongelmat voidaan korjata vasta, kun niiden syy on selvitetty. Tällä hetkellä Hämeenlinnassa eniten päänvaivaa aiheuttavat Ojoisten ja Tuomelan koulut. Ojoisilla tehtiin jo kesällä suuria korjauksia. Syyslomaviikolla otettiin kummastakin koulusta sisäilmanäytteitä, joiden tulokset valmistuvat joulukuussa.

– Kiinteistöjen remontteja on siirretty vuosikausia. 50-luvulla rakennetut kivikoulut ovat vielä hyvässä kunnossa. Toista ovat tasakattoiset kiinteistöt, joissa ei ole kunnon sokkelia. Ojoisten koulussa ovat hyvässä kunnossa vain remontoidut keittiö ja juhlasali, mutta edes rakennuksen rungon kunnosta ei ole varmuutta. On mahdollista, että koulu on järkevintä purkaa, Petri Ylämurto huomauttaa.

Linnan tilapalvelun kiinteistöt on rekisteröity tarkkaan ja niissä odottavat pienetkin korjaukset on luetteloitu. Jos jossakin pitää tehdä nopeasti suuri remontti, se hoidetaan pienempien remonttien kustannuksella.

– Me vain alamme viivata yli vähemmän kiireellisiä korjauksia, jotka voivat vielä odottaa.

Purkaminenkaan ei ole aina halpaa. Esimerkiksi Hätilän päiväkoti ja entinen ns HLTIn talo on päätetty purkaa, mutta ne odottavat yhä kaavamuutoksia. Mikäli Raili Salmisen ja Petri Ylämurron suurimmat pelot toteutuvat, on Hämeenlinnassa lähivuosina purkuvuoroa odottavien kiinteistöjen jono.

– Kiinteistöjen korjausvelka näkyy vuosi vuodelta paremmin. Pahimmat vuodet ovat kuitenkin vasta edessäpäin. Me käytämme käytännössä nyt kiinteistömme loppuun.(HäSa)