Uutiset

Kateus kertoo, mikä sinulle on elämässä tärkeää

Muistatko tunteen, kun kuulit kollegasi esittävän loistavan ehdotuksen työpaikan ideapalaverissa? Ajatus otettiin vastaan suurten suitsutusten kera. Sinäkin olit miettinyt jotain samansuuntaista, mutta kaveri ehti ensin, ja paremmin. Et yhtynyt kehuihin.

Ja voi että otti päähän, kun kuulit, että naapuri oli vaihtanut autonsa uudempaan vuosimalliin. Hyvähän niiden on, kun on lompakko lyönnissä.

Entäs silloin, kun ystävä kertoi onnistuneesta painonpudotuksestaan? Olihan se nyt hyvännäköinen, joo. Sinäkin olisit halunnut olla samoissa lukemissa, mutta edellispäivänä tuli taas vedettyä levyllinen suklaata, ärsytykseen.

Ihminen kadehtii yleensä asioita, joiden hän ajattelee olevan oman onnellisuuden tai itsearvostuksen kannalta tärkeitä. Tavallisesti kateus kohdistuu läheisiin ihmisiin, sillä heihin on helppo verrata itseään ja heidän onneensa helppo samaistua.

– Kateutta ilmenee eniten juuri ystävien, sisarusten ja kollegoiden välillä, työhyvinvoinnin tutkija Susanna Lundell sanoo.

Sellainen kateus on myös kipeintä. Kateus muistuttaa ikävästi jostakin, jota kokee itseltä puuttuvan. Se voi synnyttää kokemuksen epäreiluudesta tai uhata itsetuntoa.

Kateuden pohjalla saattavat muhia suuret, käsittelemättä jääneet pettymykset ja menetykset.

– Silloin on vaikeaa nähdä, kuinka toinen menestyy. Se tekee liian kipeää.

Kateus kuitenkin vääristää havaintoja. Kadehtiva näkee kohteessaan vain sen hyvän, jota vailla hän tuntee olevansa, eikä ihmistä kokonaisuutena.

– Kuva kateuden kohteesta voi olla hyvinkin epärealistinen, Lundell toteaa.

Koska kateus kohdistuu toisella ihmisellä olevaan hyvään, sitä pidetään myös moraalisesti tuomittavana tunteena. Kateudelle on yleensä vaikea löytää oikeutusta toisin kuin esimerkiksi vihalle. Siksi kateuteen liittyy myös häpeää.

Kateutta on ainakin kahdenlaista. Ensinnäkin kateus on normaali, inhimillinen tunne, joka on tuskin kenellekään kokonaan vieras.

– Kateuden pistokset ja puuskat tulevat ja menevät, Lundell kuvaa.

Mutta on myös hallitsematonta, tuhoavaa kateutta, joka jää yleensä varsin tiedostamattomaksi.

– Tunne muuttuu joksikin muuksi, kuten katkeruudeksi tai toisen mustamaalaamiseksi.

Kateellisen on vaikea iloita toisen onnistumisesta, muiden epäonnistuminen sen sijaan nostattaa hänessä vahingoniloa. Työpaikoilla kateus voi johtaa kiusaamiseen.

– Yhteistyökään ei onnistu, sillä se edellyttää osaamisen, tiedon ja muun hyvän jakamista.

Susanna Lundellin mukaan kateus pitää kuitenkin huomata erottaa epäoikeudenmukaisuudesta kumpuavasta oikeutetusta kiukusta.

– Kun joku kritisoi epäkohtaa, se voidaan helposti mitätöidä kateellisen puheena.

Työelämän kateudelle alttiita ovat erityisesti ne, joiden identiteetti ja itsearvostus rakentuvat työn varaan. Silloin kaikki ammatillinen epäonnistuminen muodostaa uhan kaiken tärkeän menettämiselle.

Lundellin mukaan varsinkin luovat alat, joissa ihminen tekee työtä koko persoonallaan, ovat kateudelle otollista maaperää. Myös pelko työpaikan menettämisestä tai kilpailu rahoituksen saamisesta synnyttävät helposti kateutta.

Joskus puolestaan kateuden pelko voi aiheuttaa sen, että ihminen ei uskalla menestyä.

– Silloin ihminen ei välttämättä ota koko potentiaaliaan käyttöönsä pelätessään joutuvansa kateellisten kohteeksi.

Kaikki kateus ei kuitenkaan ole kamalaa. Parhaimmillaan se antaa lisäpotkua omien unelmien tavoitteluun. Kateus nimittäin paljastaa, millaiset asiat ovat itselle tärkeitä.

Pohjimmiltaan kateudessa on Lundellin mukaan kyse siitä, minkälaisten arvojen varaan ihminen elämäänsä rakentaa.

– Tähän liittyy myös kulttuuri: Mitä yhteiskuntamme arvostaa? Suomessa arvostus kohdistuu paljolti ulkoiseen menestymiseen ja materiaalisiin asioihin, Lundell arvioi.

Kateuden kohteelta voi kuitenkin halutessaan oppia monia asioita.

– Itseltään voi kysyä, voisinko saavuttaa saman? Mitä minun täytyy tehdä sen eteen? Mitä uhrauksia asian vuoksi vaaditaan? Miksi juuri tämä asia on minulle tärkeä?

Lundell puhuu itsetuntemuksen lisääntymisestä.

– Näin kateus voi auttaa ihmistä omassa kasvussaan.