Uutiset

Katowicen ilmastokokous siirsi kiistakysymykset myöhempään - Parempi, ettei sääntöjä kuin huonot säännöt, sanoo Suomen ilmastoneuvottelija

Ilmastokokous pääsi osasopuun, kun se siirsi kaksoislaskentaa koskevan erimielisyyden seuraavaan kokoukseen. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on tyytyväinen lopputulokseen.
Ympäristöjärjestöt osoittivat mieltään Katowicessa, kun ilmastotavoitteissa ryhdyttiin politikoimaan. Katowicen kokoukseen osallistui peräti 30 000 osanottajaa eri maiden virallisissa delegaatioissa ja muiden organisaatioiden edustajina. Kuva: ANDRZEJ GRYGIEL

Katowicessa Puolassa yliajalle venynyt ilmastokokous pääsi vihdoin myöhään lauantai-iltana sopuun, kun se siirsi kiistakysymykset seuraavaan kokoukseen Chilessä ratkaistavaksi.

– Markkinamekanismisääntöjen puuttuminen on parempi ratkaisu kuin huonot säännöt: tämä olisi ollut muuten kohtalaisen hyvässä sääntökirjassa todellinen porsaanreikä, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Kiista koski markkinamekanismisääntöihin liittyvää päästöjen kaksoislaskentaa. Päästövähennyksiä voi tehdä myös toisen maan alueella. Oli vaarana, että sääntöihin jäävä porsaanreikä sallisi vähennyksen kirjaamisen molempien maiden hyväksi.

– Osa maista haluaa tienata kahteen kertaan. Myydä päästövähennyksen muualle ja laskea sen myös omaksi edukseen, kertoi kokoukseen osallistunut vihreiden kansanedustaja Satu Hassi Lännen Medialle lauantaina. Hassi on eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja.

Porsaanreiän sallivaa muotoilua ajoi erityisesti Brasilia.

Toinen markkinamekanismisääntöihin liittyvä kiista koski sitä, voiko Pariisin sopimuksen mukaisia päästövähennyssitoumuksia keventää jo ennen vuotta 2020 syntyneillä päästövähennyksillä. EU vastusti tätä jyrkästi.

 

Tiilikainen: ”Ilmastotoimet koskevat nyt kaikkia”

Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen oli Katowicen lopputulokseen tyytyväinen.

– Säännöt ovat vahvat, kaikille yhteiset ja selkeät. Ne mahdollistavat Pariisin sopimuksen täyden toimeenpanon. Tämä oli Suomen ja EU:n keskeinen tavoite, Tiilikainen sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Suomi ajoi kokouksessa samoja sääntöjä kaikille. Tavoitteena oli purkaa kahtiajako kehittyneiden ja kehittyvien maiden väliltä.

Kaikki maat seuraavat päästöjään ja raportoivat niistä jatkossa yhteisin säännöin ja kertovat päästösitoumuksistaan kattavasti. Joustoja kehittyvillä mailla on lähinnä raportointiviiveen ja yksityiskohtaisuuden suhteen.

Pariisin sopimus rakentuu maiden itselleen asettamille päästövähennyssitoumuksille. Sitoumusten seuranta alkaa 2020. Sopimuksen keskeiset velvoitteet ovat juuri päästöjen ja niiden vähentämisen seuranta ja raportointi ja viiden vuoden välein tehtävä tarkastelu, jossa katsotaan maiden yhteenlaskettujen päästövähennysten riittävyyttä suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja kannustetaan maita kiristämään sitoumuksiaan.

 

Kolmen vuoden neuvottelut, yliaikaa silti tarvittiin

Ilmastokysymyksissä sopimisen vaikeutta kuvaa se, että kokoukset venyvät yliajalle ja silti kiistoja joudutaan siirtämään myöhemmin ratkaistavaksi.

– Katowicessa saatiin päätökseen kolmivuotinen neuvottelumaraton. Vaikka jatkotyötä jäikin, lopputulokseen voi olla tyytyväinen, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen johti Katowicessa neuvotteluita ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Pääneuvottelija Outi Honkatukia puolestaan oli rinnakkaispuheenjohtajana sekä viisivuotistarkasteluja että rahoitusta käsitelleissä neuvotteluissa.

 

IPCC:n kannanotoista eri mieltä

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuussa julkistama raportti nousi myös kiistan kohteeksi Katowicessa. Erimielisyys koski sitä, miten kokouksen loppuasiakirjassa kuvataan raportin johtopäätöksiä.

Loppuasiakirjaan tuli muotoilu, jossa Katowicen kokous ”arvostaa” IPCC:n raportin johtopäätöksiä mutta ei sitoudu niihin.

– Joidenkin mielestä muotoilu on löysä. Itse pidän kompromissia kohtuullisena saavutuksena. Muotoilu ei muuta IPCC:n raportin tieteellisiä tosiasioita, vaikka niiden kanssa poliittisesti venkuloitaisiin, arvioi Satu Hassi Lännen Median haastattelussa lauantaina.

IPCC:n raportin johtopäätöksiä noudattavaa kannanottoa vastustivat Saudi-Arabia, Kuwait, Venäjä ja Yhdysvallat.

Raportin keskeinen viesti on, että mikäli maailman ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Raportissa vaaditaan nopeita päästövähennyksiä, jotta lämpötilan nousu voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Globaalit päästöt on käännettävä uralle, jossa nettopäästöt laskevat nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä, todettiin IPCC:n raportissa.

Myös Tiilikainen painotti ministeriön tiedotteessa 1,5 asteen tavoitteen mukaista politiikkaa. Suomi vaati sitä osana kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavaa maajoukkoa ja myös yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa antamassaan julkilausumassa.

Suomi saa puheenjohtajakaudelleen myös EU:n ilmastoasiat

Maiden odotetaan päivittävän Pariisin sopimukseen liittyvät päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä. EU on jo ilmoittanut valmiudestaan päivittää oman sitoumuksensa eli vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteensa kyseiseen vuoteen mennessä.

EU:ssa on myös käynnistynyt keskustelu Pariisin sopimuksen mukaisesta pitkän aikavälin ilmastostrategiasta eli siitä, miten EU saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

– Suomella on EU:n toimien johtamisessa suuri rooli, sillä keskustelu päästövähennysten päivittämisestä ajoittuu meidän puheenjohtajakaudellemme, Tiilikainen sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa puolen vuoden ajan ensi heinäkuun alusta lukien.

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Chilessä.