fbpx
Uutiset

Kauanko sahtikannu kiinnostaa eli kuinka käy kotiseutumuseoiden?

Kauas taakse ovat jääneet puisen sahtikannun loiston päivät. Vuosikymmeniin ei kukaan ole kallistanut siitä kurkkuunsa vahvaa mallasjuomaa iloisessa seurassa. Käytön puutteessa kannu on jo päässyt hieman ravistumaankin. Muiden museoitujen esineiden seurassa se odottaa kesää ja kävijöiden huomiota Hauhon esinemuseossa.

Hauholaisen sahtikannun tulevaisuus on sentään varsin turvattu. Museon omistajalla riittää edelleen intoa hoitaa ja ylläpitää museota, jopa suunnitella sen kehittämistä. Hauho-Seuran puheenjohtaja Leena Sarkkola ja hallituksen jäsen Ulla Tupala ovat nuorempia kuin kotiseututyön vapaaehtoiset keskimäärin.

Monen muun vanhan sahtikannun, kahvimyllyn, auran ja reen vastaiset vaiheet ovat Suomessa epävarmat.

Kuka huolehtii kotiseudun entisestä elämänmenosta kertovista esinekokoelmista, kun paikallismuseotoiminta ei näytä nuoria kiinnostavan eivätkä kunnat ole halukkaita niitä ylläpitämään?

Mikä on noin 700 pienen kotiseutumuseon ja niiden noin 100 000 esineen kohtalo? Kiinnostavatko niiden kokoelmat ketään tulevaisuudessa?

Vastausta kysymyksiin etsittiin jo 1970-luvulla ja aika ajoin siitä lähtien on palattu ongelman ääreen. Viime helmikuussa paikallismuseoiden tulevaisuutta pohdittiin Lahdessa Suomen museoliiton, Suomen Kotiseutuliiton ja Lahden kaupunginmuseon seminaarissa.

Kunnallistaminen oli iso virhe

Paikallismuseoiden tulevaisuudesta huolestuneet käänsivät 1970-luvulla katseensa kuntiin. Monet kotiseutumuseot kunnallistettiin.

– Kunnallistaminen oli suuri virhe, Lahden kaupunginmuseon johtaja Jouko Heinonen sanoi seminaarissa.

Kun vapaaehtoiset jättivät kunnallistetut museot kunnan hoitoon, ne jäivät käytännössä hoitoa vaille ja rapistuivat. Lamavuosina ei museotoimintaan liiennyt varoja.

Tänä päivänä kunnat eivät enää huoli paikallismuseoita hoiviinsa.

-Kuntapuolelta on tullut selvä viesti, että kuntien voimavarat eivät paikallismuseotyöhön riitä. Museoita on niin hirveän paljon ja uusia erikoismuseoita tulee kaiken aikaa lisää, museoasiainsihteeri Marja-Liisa Pohjanvirta Suomen Museoliitosta sanoo.

Kansalaistoimintana tehtävän museotyön tavoitteista on museoväen keskuudessa erilaisia näkemyksiä.

– Onko tärkeintä säilyttää koottu talonpoikaiskulttuuriesineistö museaalisesti oikein vai voisiko museota käyttää esimerkiksi kotiseututyön tapahtumapaikkana, pohti Keski-Suomen museon amanuenssi Pirjo Sojakka maakuntatutkijan näkökulmasta.

Verkottumisesta pienille voimaa

Maakuntamuseot tekevät yhteistyötä paikallismuseoiden kanssa eli kuten laki sanoo “maakuntamuseo ohjaa ja edistää alueensa museotoimintaa”.

Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon maakuntatutkijalla Juha Vitikaisella on tiedostoissaan 70-80 kokoelman yhteystiedot. Lähes jokaisessa museossa Vitikainen on käynyt ainakin kerran.

– Täällä Kanta-Hämeessä on tosiaan paljon eri tasoisia pieniä museoita erilaisten yhteisöjen hoidossa. Kotiseutumuseoiden ohella on muun muassa oppilaitos- ja aselajimuseoita. Innostus ja taito museon hoitoon vaihtelee. Yhteistä kaikille on voimavarojen niukkuus.Ongelma on sama koko Suomessa, Vitikainen tietää.

Maakuntatutkijan resepti museoiden ongelmien ratkaisuun on sama kuin seminaarin asiantuntijoiden: on yhdistettävä voimat, verkostoiduttava, tehtävä nykyistä laajempaa ja tavoitteellisempaa yhteistyötä. Näin paranevat mahdollisuudet saada hankkeisiin tukea julkisista varoista.

Vuodesta toiseen samanlaisina kököttävät kokoelmat eivät vedä museoon yleisöä. Yhteistyöllä toisten museoiden ja muiden toimijoiden kanssa voitaisiin saada elävöittävää toimintaa.

Jokaisen museon olisi syytä täsmentää ja määritellä perustehtävänsä. Nyt tehtävät ovat monessa museossa hahmottamatta.

Hauho-Seura tekisi teemoja

Hauho-Seuralla on hoivissaan peräti kolme museota: esinemuseo, Kotkon ulkomuseoalue ja Vihavuoden Myllymuseo.

Esinemuseo avattiin vanhassa viljamakasiinissa 1951. Sen yläkertaan on rakennettu pieni kappeli, johon on talletettu kirkosta poistettuja katolisen ajan pyhimyspatsaita ja hauholaisen kansantaiteilijan, ruotusotamies Korlerin 1772 tekemät seinämaalaukset. Sekä ylä- että alakerrassa on näytteillä hauholaisiin elinkeinoihin, kotitaloustöihin ja koulunkäyntiin liittyvää esineistöä, joka on hankittu
keräämällä ja saatu lahjoituksina.

Esinemuseo on kiinni talvikaudet. Kesäkuun puolestavälistä heinäkuun loppuun museo on avoinna ja sinne palkataan opas, joka vie kävijät myös muutaman sadan metrin päähän Kotkon museoalueelle.

Museot hoidetaan talkoovoimin ilman kunnan avustuksia. Hauho-Seuran puheenjohtaja, FM Leena Sarkkola ja museonhoitaja, FM Ulla Tupala antavat kotikuntansa museoille suuren arvon. Ulla Tupalaa kannustaa sekin, että oma isoisä oli aikanaan museota perustamassa.

– Museoihin liittyy asioita ja arvoja, joita ei voi rahassa mitata, Sarkkola muistuttaa.

Hauholaiset museoaktiivit tietävät, miten kotiseutumuseoita voisi kehittää nykypäivän yleisön tarpeisiin. Nyt tilanne on se, että museon esineistä kiinnostuvat vanhat ihmiset ja lapset, muita ikäryhmiä on vaikeampi tavoittaa. Kävijöitä on vuosittain muutamia satoja.

-Ajatuksena on tehdä näyttelyitä, joilla olisi teema ja tarina kerrottavana. Museoiden tarjontaa pitäisi elävöittää. Museotekniikka kaipaa uudistuksia ja rakennukset vaativat kohta peruskorjauksia, Sarkkola ja Tupala listaavat.

Hauholle sopisi heidän mukaansa esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä teemanäyttely, sillä tämä vaihe Suomen historiassa koettiin vahvasti näillä seuduilla.

Ideoiden toteuttamisen tiellä on toistaiseksi puute ajasta ja rahasta. Sen ongelman kanssa hauholaiset eivät ole yksin.

Museot Suomessa

Suomessa on yli 1 000 museota. Suomen museoverkosto on maailman tihein: yksi museo 5 000 asukasta kohden.

Ammatillisesti hoidettuja museoita on 162. Valtakunnallisia keskusmuseoita on kolme: Suomen kansallismuseo, Valtion taidemuseo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Museoviraston arvion mukaan maamme museoissa on yli 45 500 000 objektia (esinettä, taideteosta, luonnontieteellistä näytettä tai valokuvaa/muuta kuvamateriaalia)

Maakuntamuseoita on 20, yksi niistä on Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo.

Paikallismuseoita Suomessa on noin 940. Niistä noin 700 ylläpidetään pääasiassa vapaaehtoisvoimin.

Menot