Kolumnit Uutiset

Kauniita unia, mummo

Mummoni on ollut hoivakodissa siitä asti, kun pappani kuoli. Mummo on kohta 93-vuotias, ja hänellä on Alzheimer. Hän tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa.

Kun olin pieni, mummolla oli pitkät hiukset, jotka hän punoi letille ja pyöritti nutturalle. Muistan hänen hiuspinninsä. Muistan karjalanpiirakat, jotka hän paistoi papan rakentaman talon kellarissa olevassa leivinuunissa. Muistan rintamamiestalon seinällä tikittäneen kellon ja ikkunan takana olleen lintulaudan. Jos lapsuuteni mummolakäynnit olisivat lintu, ne olisivat urpiainen.

Nyt mummo makaa suurimman osan ajastaan hoivakodin sängyssä. Hän on väsynyt, kuihtunut lapsen kokoiseksi. Pystyisin varmaan poimimaan hänet syliini, jos yrittäisin.

Kun kävimme siskoni kanssa jouluna katsomassa mummoa, hän istui muiden muistisairaiden kanssa hoivakodin olohuoneessa. Pyörätuoli oli pöydän ääressä, mummon kasvot kohti ikkunaa, josta näkyi pelkkä Lapin talven pimeys. Ikkunassa roikkui joulutähti, jossa ei ollut valoa. Pistokkeelle ei ollut pistorasiaa.

Saapuessamme hoitaja tuli avaamaan oven kahvihuoneesta, jonne hän pujahti heti takaisin. Tiesin jo aikaisemmilta vierailuiltani, ettei hoitajia näe hoidettavien seurassa. Niin se toimii edelleen.

Hoivakodin päiväohjelma koostuu seinällä olevan aikataulun mukaan muistelusta. Joskus mummo puhui hoitajalle olevansa Sallassa. Hoitaja totesi hänen höpöttävän ihan mitä sattuu.

Mutta mummo on ollut Sallassa sota-aikana. Hän oli mennyt menneisyyteensä, kuten muistisairailla on tapana.

Luulisi muistisairaiden hoivakodin hoitajan tietävän tämän. Etenkin kun hoivakotiin on mummon sinne tullessa toimitettu hänen elämäkertansa. Puolitoista A4:sta. Siinä kerrottiin myös Sallasta.

Mummo nukkuu paljon. Hänellä ei ole enää paljon aikaa jäljellä.

Toisinaan hän puhuu unissaan, vaikuttaa viettävän aikaansa lastensa kanssa. Pyytää tyttäriään laittamaan kahvia vieraille. Kertoo ripustavansa juuri pyykkiä.

Julkisuudessa käyty keskustelu vanhustenhoidosta on surullista luettavaa. Omaiset kertovat välinpitämättömistä hoitajista, hoitajat resurssipulasta, kiireestä tai muiden hoitajien välinpitämättömyydestä. Mitään ei tapahdu.

Mummoni nukkuu paljon. Ehkä se on parempikin niin.