Uutiset

Kauppojen suhteellinen ruokahävikki on laskenut

Kauppojen jätemäärät ovat viime vuosina suhteellisesti vähentyneet. MTT:n tutkija Kirsi Silvennoinen kertoo, että syitä ovat paremmat sähköiset ennuste- ja tilausjärjestelmät ja tehokkaampi logistiikka.

Hämeenlinnan Prismasta arvioidaan, että suhteellinen hävikki on hiukan pienentynyt, kun sen hallintaan on käytetty aikaa.

-Jokainen jätteeseen menevä elintarvike merkitään tietokantaan, ja näin syntyy tarkat tilastot, joiden avulla vastuuhenkilöt voivat tehdä uusia tilauksia, kertoo johtaja Ari Järvinen.

Hämeenlinnan Citymarketissa hävikki on pysynyt jokseenkin samalla tasolla. Kauppias Jouni Monto on sitä mieltä, että nopea reagoiminen päivän tilanteeseen on tärkeä osa hävikin minimoimista.

-Meillä esimerkiksi on oma leipomo, minkä ansiosta tuoretta leipää voidaan päivän mittaan tehdä tarvittaessa lisää.

Kuluttajat haluavat tuoreinta

Ympäristöpäällikkö Juhani Ilmola S-ryhmästä kertoo, että kauppojen hävikkiä lisää jonkin verran kuluttajien tapa valita tarjolla olevista tuotteista uusimmat. Tämä siitäkin huolimatta, että tuotteet pyritään asettelemaan kaupoissa niin, että aiempi erä myytäisiin ensin.

-Haluaisin muistuttaa kuluttajia, että parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä ovat kaksi eri asiaa. Parasta ennen -merkinnän jälkeen tuote, kuten leipä tai maito, on täysin käyttökelpoista, kun taas viimeisen käyttöpäivän jälkeen ei tuotetta saa myydä.

Käytännössä parasta ennen -merkityt tuotteet kuitenkin poistetaan hyllyistä heti päivämäärän umpeutuessa.

-Tietyn kokoinen hävikki on vain hyväksyttävä, vaikka se on myös taloudellinen tappio. Suurin myynti tapahtuu kuitenkin illalla, eli silloinkin on oltava tuotteita hyllyssä, sanoo kauppias Monto.

Hävikkiruoka ei aina päädy roskiin

MTT:n tutkimushaastatteluissa keinoiksi hävikin pienentämiseen nostettiin muun muassa järkevät pakkauskoot ja kuluttajien palaute kaupoille.

Myös päiväystä läheneviä tuotteita voisi nykyistä enemmän myydä alennuksella. Hämeenlinnan kauppiaat myöntävät alennusmyynnin tehokkaaksi tavaksi, mutta vakuuttavat, että muitakin keinoja on käytössä.

– Meillä Citymarketissa myynnistä poistuvia leipiä menee hyväntekeväisyysjärjestöille ja hedelmiä ja vihanneksia hakevat metsämiehet ja hevosten omistajat eläinten ruuaksi, kertoo kauppias Monto.

MTT:n tutkimuksessa todettiin, että kunnollisia, mutta myymättä jääneitä elintarvikkeita pitäisi voida lahjoittaa tarvitseville entistä helpommin

Myös Prismasta leipiä päätyy jonkin verran hyväntekeväisyyteen, mutta muuten viimeisen käyttöpäivän tai parasta ennen -päivän jälkeen tuotteiden lahjoittamista varotaan.

-Päiväyksen ylittäneen ruuan kanssa on oltava varovainen. Kyseessä voi olla terveysriski, perustelee Järvinen.

Kauppojen hävikki on noin puolet kotitalouksien hävikistä, joka on 20-30 kiloa suomalaista kohti vuodessa. MTT:n tutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan äskettäin pidetyssä YK:n laajassa Save Food -tapahtumassa Düsseldorfissa YK julkisti tutkimuksen, jonka mukaan ruokaa haaskataan globaalisti jopa 1,3 miljardia tonnia.

-Tulosten mukaan esimerkiksi eurooppalaiset kotitaloudet tuhlaavat ruokaa suuria määriä. Tässä kisassa suomalaiset taloudet eivät onneksi pärjää.