Uutiset

Kaupungin hienoin talo

Birger Jaarlin katu 4 rakennettiin kaupungin hienoimmaksi taloksi. Vuonna 1914 valmistuneen talon suunnitteli Hämeenlinnan oma poika, arkkitehti Armas Lindgren, joka oli tuohon aikaan kaupungissa kuuma nimi. Olihan Lindgren juuri saanut valmiiksi paljon kohistun toripuiston suunnitelmat.

Jugendtalon rakennuttaja, kollega Filemon Onnela, ei halunnut pihtailla kustannuksissa, vaan ostaa parasta, mitä rahalla sai. Siispä työhön kelpasi vain Eliel Saarisen ja Herman Geselliuksen kanssa kannuksensa hankkinut nimimies.

Birger Jaarlin kadun tontilla oli jo ennestään rakennuksia. Jugendtalon lisäksi siinä oli navetta, pieni piharakennus ja vaja, jotka olivat 1880-luvun lopulta. Pienemmän piharakennuksen runko saattoi olla jopa 1700-luvulta.

Rakennukset ja tontti olivat Aulangon perustajan Hugo Standertskjöldin häälahja 1870-luvulla sisarelleen Johanna Ulrika af Enehjelmille. af Enehjelm myi tontin sittemmin pormestari Sundelllille, jolta Onnela sen lopulta osti.

Aikansa luksusta
Birger Jaarlin katu 4 oli ylellinen rakennus. Sen tekeminen kesti peräti kuusi vuotta, sillä siihen tarvittu punahonka tuotettiin Pohjanmaalta. Talon asunnoissa oli sisävessat ja kylpyhuoneet sekä asuinhuoneissa pystyuunit, jotka olivat poikkeuksellisen kauniit. Oman leimansa talolle antoivat lasimaalaukset.

Rakennus oli sijoitettu aivan kadun viereen rinteeseen, joka viettää varsin jyrkästi kohti Vanajaveden rantaa. Siihen tehtiin alunperin kaikkiaan kolme huoneistoa. Kaksi kuuden huoneen ja keittiön asuntoa olivat varsinaisessa asuinkerroksessa ja kolmas pienempi asunto kellarikerroksessa. Kolmen huoneen ja keittiön asunto oli tarkoitettu alunperin liike- ja asuintilaksi.

Lindgrenin suunnitelmissa näkyi selvästi kansallisromantiikan ja jugendin piirteitä. Kansallisromanttista oli karkeaksi jätetyn graniitin käyttö, ulokeikkunat sekä kasviaiheinen ornamentiikka sekä ruudutettu ympyräikkuna. Myös lasimaalausten käyttö liittyy kansallisromantiikkaan: alaoven lasimaalaus esitti kahta pöllöä, sisällä toisessa huoneistossa oleva maalaus taas taivasta.

Taistelu ei tuottanut tulosta
Omistaja Onnelan lisäksi talossa asui vuokralla lääninsihteeri Chydenius, talonmies perheineen sekä satulaseppä Gustaf Hilden. Onnela itse asui talossa ilmeisesti vuoteen 1923 asti, vaikka myikin sen rakennuksineen tehtailija Edvard Kauppiselle jo aiemmin. Kauppinen perheineen muutti taloon vuonna 1917. Sittemmin tontin osti Kauppiselta toimittaja Mauno Sjöstedt vuonna 1940. Sjöstedtit asuivat vanhemmassa rakennuksessa ja Onnelan rakennuttama talo oli kokonaan vuokralla.

Birger Jaarlin katu 4:n ja koko Rauhankadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontin lähtölaskenta alkoi vuonna 1979, kun tontin osti rakennusliike M.Tolonen.

Jugendtalon asukkaat saivat lopulta häädön ja talo tyhjeni kesällä 1980. Vielä purkukiellossa ollut rakennus jäi ajan hampaan nakerrettavaksi. Useista vetoomuksista huolimatta lääninhallitus teki lopulta purkupäätöksen. Rakennukset olivat pystyssä vielä vuoden 1981 syksyyn saakka, jolloin kauhakuormaaja pääsi lopullisesti repimään talon alas.

Tontille alettiin rakentaa jo syksyllä kahta viisikerroksista kerrostaloa, joihin tuli kaikkiaan 50 asuntoa.

Lähteet:
Liisa Vartiaisen arkisto
Hämeenlinnan kaupungin historia