Uutiset

Kaupungin historia puristuu kansien väliin

Historiantutkija Ilkka Teerijoella on käsissään möhkäle.

Kahden vuoden päästä möhkäleestä on muotoutunut Hämeenlinnan kaupungin historiateos, joka keskittyy itsenäisyyden aikaan ja kattaa kaikki elämän osa-alueet.

Takana on toista vuotta aineiston keruuta, lähdeaineistojen tutkimista ja raakaa karsimista. Kysymyksiä on vielä enemmän kuin vastauksia.

Paljon on kaupungissa tapahtunut vuodesta 1917 lähtien ja siksi myös valintoja on tehtävä. Ilkka Teerijoki lupaa kuitenkin kirjoittaa opuksen, joka pysyy lukijan käsissäkin.

Torstai-iltana Teerijoki kertoi projektin etenemisestä Hämeenlinna-Seuran järjestämässä kotiseutuillassa. Paikallaolijat saivat ottaa osaa keskusteluun ja heitellä ajatuksiaan siitä, mitä asioita kirjassa tulisi ottaa huomioon.

Kirjastoon oli saapunut parisenkymmentä asiasta kiinnostunutta.


Aikaa on vaikea pilkkoa

Sen lisäksi, että historiantutkija on tähän mennessä saanut sanomalehtien luku-urakassaan sotavuodet päätökseen, on hän hahmotellut myös kirjalle alustavaa aikakausijakoa.

Vuodesta 1917 vuoteen 2008 ulottuvaa ajanjaksoa on hankala pilkkoa osiin, sillä matkan varrelle on osunut paljon tapahtumia.

Ajanjaksot ovat tällä hetkellä 1917-1944, 1944-1966, 1967-1986, ja 1990-luvulta vuoteen 2008.

Kaikkein eniten Teerijokea askarruttaa tällä hetkellä toisen ja kolmannen jakson taite, jonka hän on nyt ajoittanut vuonna 1967 toteutettuun kuntaliitokseen, jossa Vanaja liitettiin osaksi Hämeenlinnaa.

Ratkaisu sai kannatusta muun muassa yleisössä istuneelta suunnittelujohtaja Veikko Mikkolalta, joka muistutti, että ajankohtaan linkittyi vahvasti myös Rautaruukin perustaminen.


Monta ikkunaa kaupunkiin

Teerijoki on hahmotellut historiateokseen erilaisia teemoja, joiden valossa kaupungin kehitystä on tarkoitus tarkastella. Eri aikoina ovat painottuneet seuraavat näkökulmat: hallinto-, koulu-, varuskunta-, teollisuus-, ja urheilukaupunkinäkökulmat.

Yleisöstä ehdotettiin yhdeksi teemaksi myös matkailu- tai elämyskaupunkia. Myös kulttuurin toivottiin näkyvän teemoittelussa.

Tavoitteena on tutkia asioita erityisesti kaupunkilaisen näkökulmasta: miten esimerkiksi sota-aika koettiin kaupungissa tai miten esimerkiksi 1950-luvulla alkanut asuntojen varustetason kehittyminen vaikutti kaupunkilaisten elämään.

Sotien jälkeisellä väkiluvun kasvulla oli myös omat nurjat seurauksensa. Esimerkiksi syksyllä 1944 kaupungissa oli huutava pula asunnoista; asunnonhakijoiden jonot olivat pitkät ja huoneistoja vapautui keskimäärin kaksi kuukautta kohti. Asuntopula johti uusien asuinalueiden muotoutumiseen ja vanhan puukaupungin häviämiseen.

Yleisössä istunut Tuula Heinänen toivoi, että sotien jälkeen kaupunkiin rakennetut ainutlaatuisen suuret Hätilän ja Sairion rintamamiestaloalueet näkyisivät myös teoksessa. (HäSa)