Uutiset

Kaupunki kääntää katseensa Katumalle

Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Matti Riekkola kertoi viime viikolla (HäSa 1.12.), että kaupungin vuokrakerrostalon asunnot Mustikkatie 2:ssa Katumalla myydään omistusasunnoiksi. Osakekanta on myyty perustetulle asunto-osakeyhtiölle, Hämeenlinnan Mustikkatie 2 Oy:lle.

Asuntoja tarjotaan ostettavaksi ensisijaisesti nykyisille vuokralaisille, mutta kuinka monella lopulta on siihen halua tai taloudellinen mahdollisuus, jää nähtäväksi.

Kaupunginisät ovat Riekkolan mukaan antaneet selvän viestin siitä, että Katuman näkyvyyttä pitää lisätä. Riekkola on kaupungin omistaman osakeyhtiön toimitusjohtajana ottanut haasteen vastaan ja tunnustaa olevansa omistusasuntoidean takana. ”Katumaa pitää muuttaa, ja yksi tapa siihen on tehdä omistusasuntoja”, hän kertoi viime viikon tiedotustilaisuudessa.

Riekkola antoi ymmärtää, että kyseessä olisi alkusoitto paljon suuremmalle visiolle. ”Ympäristö on hyvä. Alueella on tilaa ja rakentamattomia tontteja, joille voisi tulla asuntoja ja palveluja, jotta väkimäärä kasvaisi. Rantatien (Katistentien) avulla Katuman voisi kytkeä Idänpään alueeseen”, hän kertoi. Mielenkiintoista.

Katumalla oli viime vuonna noin 1 000 asukasta, joista maahanmuuttajia oli noin 400. Alueella on noin 600 asuntoa, ja niistä puolet on omistusasuntoja.

Kaupungista päin katsoen alueen alkupäässä ovat vuokrakiinteistöt ja loppupäässä omistusasunnot, mikä Riekkolan mielestä ei ole hyvä asia. Parempi olisi, jos omistus- ja vuokra-asuntoja olisi sekaisin, kuten Jukolassa.

Omistusasuntojen määrän kasvattamisen uskotaan lisäävän Katuman houkuttelevuutta niin sanotun vakavaraisen väen keskuudessa. Ääneen tätä ei suoraan sanottu, mutta se oli rivien välistä ymmärrettävissä. ”Kaupungilla on luksuspaikka, joka potee tietynlaista aliarvostusta”, Riekkola tiivisti.

Lisäksi Mustikkatie 2:n asuntoja myyvän Hämeen SKV:n myyntijohtaja Tarmo Lievonen totesi: ”Jos on yksityistä omistusta, ympäristöstä vain pidetään jostain syystä parempaa huolta”.

Alue on syntynyt 1970-luvun loppupuolella tehdastyöläisten, Rautaruukin ja Polarcupin työntekijöiden asuntoalueeksi. Riekkolan mukaan kaupunki ei silloin ole ollut kaavoituksessa kovin virkeä, ja niinpä alue on päässyt syntymään liian rakennusliikevetoisesti. ”Kun lähiö syntyy irralleen kaupungista, se on monessa mielessä yksikseen siellä”, Riekkola sanoi.

Tosiasiahan on, että Katumalla on maine vähäosaisten kaupunginosana, jossa rettelöidään ja jossa on turvatonta asua. Siltikään monet kohtaamani asukkaat eivät haluaisi sieltä muuttaa. Keidas Katumajärven rannalla, he sanovat. Ja oikeassa ovat.

Kaupunki on nyt herännyt ruususenunestaan ja haluaa keitaastaan markkinakelpoisen. Ymmärrettävää, sillä tuollaisesta tonttimaasta voisi saada hunajaisia summia.