Kolumnit Uutiset

Kaupunki kuuluu kaikille

Lämmin sää houkuttelee julkisille paikoille monenlaista väkeä, joista pelätyimpiä ovat teinit ja pultsarit.

Isoissa kaupungeissa on luotu keinoja edellä mainittujen väestönryhmien häätämiseen ihan valtuustotasolla.

Tampereen keskustasta vähennettiin viime viikolla penkkejä, sillä kävelykadun yrittäjät kärsivät niiden käytöstä. Toisin sanoen yrittäjät kyllästyivät siihen, ettei poliisi häätänyt heidän mielestään tarpeeksi tehokkaasti penkeillä viihtyviä päihtyneitä.

Lahden Trio-kauppakeskus puolestaan kokeili muutama vuosi sitten teinikarkotinta, jonka äänen oli tarkoitus häätää nuoriso muualle. Syynä nuorison karkottamiseen oli todennäköisesti yrittäjien ja asiakkaiden valitukset.

Kauppakeskuksien käytävillä lojuvat nuoret sekä äänekkäitä kokouksia pitävät kadunmiehet kieltämättä joskus häiritsevät. He ovat myös panneet ajattelemaan kaupunkitilaa uudella tavalla.

Kaupallisuus hallitsee julkista tilaa. Jos ei ole maksava asiakas, ei yleisillä paikoilla juuri ole sijaa lepuuttaa jalkojaan.

Ihmisten käsitykset julkisen tilan oikeanlaisesta käytöstä poikkeavat toisistaan joskus jyrkästikin. Toisia leikkivät lapset häiritsevät enemmän kuin puistonpenkillä päiväunia nukkuva koditon, toisia kuluttamisen ilosanoma taas enemmän kuin kauppakeskusteinit.

Kadunmiesten sosiaalinen elämä entisen kotikaupunkini Tampereen kävelykadulla ei häirinnyt minua läheskään niin paljon kuin kauppojen tavaraliikenne, joka hidasti ja vaikeutti jalankulkijoiden matkaa.

Silloin tällöin keskustelua herättää ihmisten oikeus vaikuttaa oman asuinalueensa kehitykseen. Ihmisillä on myös erilaisia käsityksiä toivottavista naapureista.

Kehitysvammaisten asuntolan rakentaminen on Espoon Riilahdessa viivästynyt naapureiden valitusten takia. Helsingin Sanomien mukaan valituksissa on vedottu alueen asuntojen arvon alenemiseen ja häiritsevään kuljetusliikenteeseen.

On selvää, ettei Riilahdessa vammaisia haluta naapuriin siksi, että he poikkeavat alueen keskiluokkaisista kunnon kansalaisista.

Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset perusteettomina, ja asuntola nousee paikalleen vuosia kestäneestä viivytyksestä huolimatta.

Ihmisoikeussopimuksiin on kirjattu periaate nimeltä yhdenvertaisuus. Jo se puolustaa sitä, ettei yksittäisellä ihmisellä ole oikeutta päättää, kuka on tarpeeksi hyvä naapuriksi.

Jos ei kestä ajatusta siitä, että joutuu jakamaan julkisen tilan erilaisten ihmisten kanssa, kannattaa miettiä onko itse oikeassa paikassa. Esimerkiksi Pohjoisnavalla on tilaa.

Riilahden mallikansalaisille vielä yksi juttu. Minä en haluaisi teidänlaisianne naapurikseni.