Uutiset

Kaupunki työllistää kymmeniä maahanmuuttajia

Afgaanitaustainen Kaneshka Sattari kuuluu niihin maahanmuuttajiin, jotka ovat sitkeän kouluttautumisen ja oppisopimuksen avulla päässeet kiinni Hämeenlinnan kaupungin työpaikkaan.

Hän valmistuu muutaman kuukauden päästä lähihoitajaksi. Nyt hän työskentelee vanhusten parissa palvelutalo Virpolassa. Kokemusta on kolmen vuoden sisällä kertynyt myös Saariskodista ja Tarvasmäen päiväkodista.

-Työllistyminen on itsestä kiinni. Olen ollut hyvin aktiivinen ja tehnyt myös vapaaehtoistyötä. Maan kieli pitää opetella, kun kerran asumme täällä, Sattari sanoo hyvällä suomen kielellä.

-Vaikka opiskelu ja työllistyminen vaativat paljon ahkeruutta ja välillä on hankalaa, jossain vaiheessa huomaa, että työ ei ole mennyt hukkaan.

Kaneshka Sattarille ei riitä lähihoitajan koulutus, vaan hän haluaa jatkaa sairaanhoitajaopintoihin. Haaveena on lääkärin ammatti.

Myös hänen perheensä on hyvin työllistynyt: isä on varastomies, äiti laitoshuoltaja sairaalassa, toinen veli putkimies ja toinen sähkömies, sisko opiskelee laboratorioalaa ja vaimo matkailualaa.

Tutkinto tärkeä

Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöjohtaja Raija Hätinenkin korostaa hyvää kielitaitoa.

-Jotta saa kuntatöitä, pitää olla toisen asteen perustutkinto. Jos läpäisee koulutuksen, kielitaitokin on yleensä niin hyvä, että sillä pärjää.

Kaupunki ei pidä mitään listaa siitä, paljonko se työllistää maahanmuuttajia.

-Heitä on kymmeniä. Emme rekisteröi millään tavalla ihmisten taustoja, se voi olla jopa lain vastaista, Hätinen sanoo.

Eniten maahanmuuttajia lienee työllistynyt lähihoitajiksi. Lisäksi heitä toimii mm. laitoshuoltajina, lastenhoitajina, lääkäreinä ja hammaslääkäreinä.

Kaupunginhallituksen päätöksellä kaupunki tarjoaa palkkatuki- ja oppisopimuspaikkoja ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömille, alle 25-vuotiaille ja maahanmuuttajille. Lisäksi on työharjoittelupaikkoja.

Hämeenlinnan reilusta 67 000 asukkaasta noin 2 prosenttia on maahanmuuttajia.

Osalle liian rankkaa

Kaikki maahanmuuttajat eivät tukijärjestelmistä huolimatta työpaikoissa pärjää. Ongelmat voivat liittyä juuri kielitaitoon, oman elämän hallintaan tai perheen tuen puuttumiseen.

-Mitä heikommista lähtökohdista Suomeen tulee, sitä vaikeampia tilanteet ovat, sanoo Hätinen, joka puhui perjantaina Kansainvälisen työelämän tapahtumatorilla Verkatehtaalla.

-Maahanmuuttajien työllistämisongelman ratkaiseminen ei ole vain kaupungin tehtävä. Yhteistyötä on tehtävä työvoimaviranomaisten, kolmannen sektorin ja erityisesti yritysten kanssa.

Kaupungilla töissä olevista maahanmuuttajista Hätinen on kuullut vain hyvää sanottavaa. Kulttuurit eivät työpaikoilla ole olleet törmäyskurssilla.

-Hämeenlinnakin on sen verran kansainvälistynyt, että täällä ei enää ihmetellä esimerkiksi huiveja. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020