Kanta-Häme Uutiset

Kaupunkityöryhmä torppaa valtion pääsyn kiinteistöveron tuottoihin – "Valtion yksi käsi ei tiedä, mitä toinen on tekemässä"

Kaupunkien on esitetty hyötyvän valtion infrastruktuurihankkeista, kun kaupunkien kasvun myötä kiinteistöverotulot lisääntyvät ja maankäytön muutoksista myönnetään kehittämiskorvauksia.

Suomen 23 suurimman kaupungin johtajat sekä Kuntaliitto vaativat, että valtio osallistuu aiempaa enemmän kaupunkiseutujen kestävän liikennejärjestelmän investointeihin ja joukkoliikenteen rahoittamiseen.

Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä julkaisi perjantaina kannanoton, jossa todetaan, että valtion liikenneinfran budjettirahoituksen tasoa on korotettava ja hankkeiden rahoitusmalleja monipuolistettava.

– Kunnat eivät ole veronsaajia valtion keräämissä liikenteen erityisveroissa, mikä on pidettävä mielessä arvioitaessa ehdotuksia kaupunkien entistä suuremmasta osallistumisesta valtion infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina huomauttaa.

Kannanoton mukaan kunnat maksavat koko Suomen liikenneväylänpidon kustannuksista 45 prosenttia.

Kaupunkien on esitetty hyötyvän valtion infrastruktuurihankkeista, kun kaupunkien kasvun myötä kiinteistöverotulot lisääntyvät ja maankäytön muutoksista myönnetään kehittämiskorvauksia.

Kaupunkien johtajat sekä Kuntaliitto arvioivat, että valtion asiaa koskevassa valmistelussa näkyy pyrkimys päästä osalliseksi näistä kuntien tuloista. Kaupungit ja Kuntaliitto torjuvat ajatuksen, että valtio voisi tulla mukaan maakäyttösopimuksiin siten, että kunnalle tulevasta sopimuskorvauksesta osa käytettäisiin valtakunnallisen infran rahoitukseen.

Tällaiset muutokset nykykäytäntöön olisivat ristiriidassa kaupunkipolitiikan tavoitteiden kanssa, kannanotossa todetaan.

Tavoiteltu kuntien ja kaupunkien lisärahoitus valtion infrastruktuurihankkeisiin merkitsisi vähemmän resursseja kaupunki-infrastruktuuriin ja palveluihin.

Kaupungit torjuvat myös ajatuksen, että valtio voisi tulla välillisestikään kiinteistöveron saajaksi.

Yleinen kaupungin kasvu ja siitä seuraava kiinteistöjen arvonnousu sekä mahdollinen kiinteistöverotulon kasvu ovat tärkeä osa sitä rahoituspohjaa, jolla kunta järjestää palveluja ja investoi kaupunkikehitykseen.

Vaikka valtio julkisti äsken oman kaupunkiohjelmansa, kaupungit ja Kuntaliitto muistuttavat, että parhaillaan ollaan valmistelemassa kunta-valtio-taloussuhteisiin muutoksia, jotka merkitsisivät kaupunkikehityksen moninkertaista heikentämistä.

Valtion yksi käsi ei tiedä, mitä toinen on tekemässä, kannanotossa todetaan.

Hämeenlinna kuuluu 23 suurimman kaupungin muodostamaan Kuntaliiton kaupunkipoliittiseen työryhmään. Työryhmä seuraa kaupunkien kehityksen kannalta ajankohtaisia asioita ja ottaa kantaa valtiovallan ja Kuntaliiton päätöksenteossa esille tuleviin asioihin kaupunkien näkökulmasta.

Päivän lehti

26.1.2020