Uutiset

Kehittäminen ei ole vain laajentamista

Hämeenlinnan kaupungin tulevaisuuden visiointi on ennen kaikkea erilaisten vaihtoehtojen tarkastelua. Kaupunkia voidaan kehittää olemassa olevaa uudistaen, säilyttäen tai tiivistäen, mutta myös uusia alueita rakentaen ja laajentaen.

– Ilman määrätietoista suunnittelua joku muu tekee sen meidän puolestamme. Emme halua antaa kaupunkisuunnittelua elinkeinoelämän tai rakennusliikkeiden käsiin, vaan meidän on itse oltava entistä valmiimpia tekemään linjauksia, sanoo projektiarkkitehti Christina Suomi Hämeenlinnan kaavoitustoimistosta.

Näkymä Sairiosta.

Hän on keväästä lähtien työskennellyt tiiviisti Hämeenlinnan tulevaisuutta luotaavan maankäytön strategian parissa.

Katse on suunnattu vuoteen 2020 ja vielä siitäkin eteenpäin.

– Sitten, kun kaikki hallintokunnat saadaan menemään nenät samaan suuntaan, tämä työ muuttuu strategiaksi. Senkin jälkeen strategia on kuin puhelinluettelo, jonka tietoja vuosittain tarkistetaan ja uudistetaan.

Paljon erilaisia vaihtoehtoja

Kaupungin kehittymisestä on hahmoteltu toisistaan selkeästi poikkeavia, joskus suorastaan vastakohtaisia vaihtoehtoja, jotka helpottavat päätöksiä siitä, mihin päin kaupunkia asutusta voisi laajentaa ja miten palvelut ja teollisuus olisi järkevä sijoittaa.

Ja Vuorikadulta.

Uutta Hämeenlinnan strategiatyössä onkin myös entisestä poikkeava työtapa, jossa asioita ei suunnitella kapeasti pelkästään kaavoituksen vinkkelistä, vaan samanaikaisesti ja yhteisesti eri sektoreilla.

Strategiatyötä tekevät ovat antaneet ajatustensa lentää, eikä tässä yhteydessä ole tarvinnut murehtia sitä, millaisia päätöksiä tai taloudellisia ratkaisuja asioiden eteenpäinvieminen kenties vaatii.

Melko yksinkertaisilla malleilla pysytään kuitenkin näyttämään esimerkiksi kaupunginvaltuustolle, miten pienetkin valinnat vaikuttavat pitkällä aikajaksolla.

Se, miten suuri osa visioista lopulta toteutetaan, on päätöksentekijöiden käsissä.

Moottoritien kate vai rantabulevardi?

Työssä yhdistellään myös erilaista pitkän ajan kuluessa kerättyä kartta- ja tilastotietoa asuinalueista, niiden asukkaista ja palvelujen sijainnista.

– Meillä on kaikenlaisia välineitä esimerkiksi palvelurakenteen toteutumisen tutkimiseen. Voimme vaikkapa tutkia, miten paljon asukkaita asuu lähietäisyydellä maitokaupasta ja mistä palveluita puuttuu. Uskon, että asukkaatkin arvostavat tällaisia asioita, jos ne myöhemmin näkyvät palvelujen parantumisena, Christina Suomi kertoo.

Maisemaa Myllymäestä.

Palvelujen sydämen, kaupungin keskustan kehittämisen yksi avainkysymyksiä on ruutukaavan länsireunan eli moottoritiealueen hyväksikäyttö, josta parhaillaan menossa arkkitehtikilpailukin.

– Länsireunan vaihtoehdoksi olemme tarjonneet Paasikiventien rantabulevardin kehittämistä ja rakentamista. Paasikiventien varresta nimittäin löytyy jokseenkin saman verran tilaa kuin moottoritien varresta.

-Palveluverkon suhteen valinta taas voisi olla sitä, halutaanko kaupunkiin tiivis palvelujen lähiverkko, vai rakentuuko keskustan lisäksi länsi- ja itäpuolelle omat palvelukeskuksensa.

Laajentaminen vai tiivistäminen?

Päättäjien käsissä olevaa strategista valintaa on, halutaanko kaupunkirakennetta laajentaa entistä suuremmalle alueelle vai pyritäänkö uutta rakennusalaa etsimään vanhan kaupunkirakenteen sisältä ja siihen kiinteästi liittyen ja reunoilta täydentäen.

Erilaisin mallein voidaan helposti osoittaa, että kaupunkia ei ole järkevää laajentaa pelkästään ulospäin.

Christina Suomi kannattaa vahvasti tiivistävän rakentamisen ajatusmalli. Hän kuitenkin myöntää, että lyhyellä tähtäimellä on usein helpompaa rakennuttaa kokonaan uusi erillinen asuinalue kaupungin laitamilta ostetulle alueelle, kuin etsiä uusia rakennuspaikkoja vanhan rakenteen sisältä tai kainaloista.

– On ilman muuta työlästä löytää kaupunkirakenteen aukkopaikkoja, mutta mielestäni se on siitä saatavan hyödyn arvoista sekä kestävää kehitystä ajatellen että myös rahallisena säästönä. Tällaisissa paikoissa infrastruktuuri on jo olemassa, Christina Suomi muistuttaa.

Kantolanniemi vai Katuman itäpuoli?

Hämeenlinnasta asiantuntevat silmät löytävät useita kaupunkikuvallisesti täydennettäviä paikkoja. Erityisen otollinen paikka asuinrakentamiselle on Kantolanniemi.

– Yksi valinta voisi olla rakennetaanko asutusta keskustan lähituntumaan Kantolanniemeen vai annetaanko kaupungin laajentumisen jatkua Katumajärven itäpuolelle.

Asiaa kartalta katsoessa ymmärtää helposti, että keskustan kainalossa Kantolanniemessä kaikki keskustan palvelut ovat aivan käden ulottuvilla, kun taas Katumajärven itäpuolen laajan alueen asuttaminen vaatisi esimerkiksi uusien paikallispalveluiden verkostoa.

– Tarpeet ovat muuttuneet. Ei enää riitä oma koti ja maitokauppa. Jos itse olisin muuttamassa, haluaisin tietää, mitä muuta alueella on tarjolla tai tulossa, Christina Suomi sanoo.

Hämeenlinnan kehittämiseen näkökulmaa Hollannista

Suomalaissyntyinen kaupunkisuunnittelija Marja Straver-Nevalainen on ulkopuolisin silmin ja hollantilaiskokemusten turvin tarkastellut Hämeenlinnan kaupungin pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmia.

– Minun roolini on auttaa näkemään, missä kaupungin mahdollisuudet ovat ja missä on korjaamisen varaa. Painotan valintojen ja vaihtoehtojen tärkeyttä, Straver-Nevalainen luonnehtii.

Hän kävi Hämeenlinnassa ensimmäisen kerran noin vuosi sitten. Mielikuvat kaupungista olivat tuoreita.

– Ensimmäisenä huomasin, miten valtavan hienolla paikalla Hämeenlinna on ja millaiset mahdollisuudet sillä on kehittyä kaupunkina. Myös sen oivalsin äkkiä, että vaikka meneillään on useita kunnianhimoisia hankkeita, yhteinen ajatus ja selvät valinnat, jotka vahvistaisivat kaupunkirakenteita, ovat puuttuneet.

Alankomaat edelläkävijä

Esikuvia pitkän aikajakson suunnitteluun ei tarvinnut etsiä kaukaa. Alankomaita pidetään monella tavoin edelläkävijänä juuri tällä saralla.

– Täällä on valtavan suuri puute maasta, joten on ollut tarve huolelliselle yhdyskuntasuunnittelulle. Mukana ovat olleet myös taloudelliset lähtökohdat, eikä kestävä kehitys ole enää pelkkää sananhelinää, Haagista tavoitettu Straver-Nevalainen kertoo.

Hän korostaa sitä, että kaupungin kehittäminen ei ole vain laajentamista.

– Olen vahvasti sitä mieltä, että kaupungin kehittäminen on myös rajoittamista ja se on tehtävä tietoisesti. Suomessa ei ole useinkaan ollut tarvetta rajoittamiseen, koska tilaa rakentamiseen on. Esimerkiksi Hollannissa ollaan kuitenkin hyvin tarkkoja, että kaupungin ulkopuolisissa marketeissa ei ole ruokakauppoja, vaan enimmäkseen suuria tavaroita, kuten huonekaluja, myyviä liikkeitä.

Tällä hän viittaa Hämeenlinnassa vellovaan keskusteluun Tiiriön ja kaupungin keskustan vastakkainasettelusta.

– Mielestäni Tiiriö on vieläkin suuri uhka keskustalle. Jos Tiiriötä vielä laajennetaan, saattaa asiakaspohja liikekeskustalle jäädä liian ohueksi. Näistä asioista pitää keskustella kokonaisuutena, ei erikseen.

Asuntomessualue perinteistä tyyliä

Viime viikolla Marja Straver-Nevalainen piipahti jälleen Suomessa, kun mietittävänä oli Harvoilanmäkeen rakentuvan vuoden 2007 asuntomessualueen identiteetti, tyyli ja mahdolliset asuintiheydet.

Hänen mukaansa asuntomessumessualue edustaa enemmänkin perinteistä pientaloasutusta, kuin uutta tiivistä asuinrakentamista, jota hän mielellään näkisi rakennettavan myös Hämeenlinnaan.

– Suomesta on puuttunut kerrostaloasumisen ja perinteisen pientalotontin väliltä yksi asumismuoto, tiiviisti rakennetut, yhteisölliset pientalot. Tämä olisi esimerkiksi lapsiperheille hyvin mielenkiintoinen vaihtoehto.

Päätökset asuntomessualueesta oli pitkälti tehty jo ennen strategiatyön aloittamista.

– Olisin kuitenkin halunnut keskustella siitä, pitäisikö muita, lähempänä keskustaa olevia alueita korjata ja täydentää ensin.

Pieniä korjauksia tehtävissä piankin

Kestää vielä vuosia ennen kuin nyt tehtävän ja kevättalvella päättyvän strategiaprojektin jäljet alkavat toden teolla näkyä kaupunkikuvassa. Kaikkea ei tarvitse odottaa vuosia tai vuosikymmeniä.

– Yksi strategiatyön pieni konkreettinen seuraus voisi olla esimerkiksi Tiiriöstä ja toisaalta keskustan laajentamisesta käytävät keskustelut.

– Ruohonjuuritasolla se voi myös merkitä esimerkiksi Jukolan kaavan muuttamista. Tällä hetkellä kaava estää siellä uuden rakentamisen, koska kaava on varattu kerrostaloille, joille ei siellä nyt ole tarvetta. Kaavan muuttaminen pientalokaavaksi toisi kouluun uusia oppilaita ja vahvistaisi nykyistä rakennetta, Straver-Nevalainen näkee.

Hän lupaa myös ennen kevättä kertoa, millaiset pienet epäkohdat paistavat muualta tulevan silmään Hämeenlinnan katukuvassa.

– Tarkoitus on tuoda esiin myös ehdotuksia nykyisen kaupunkikuvan korjaamiseksi. Olen valokuvannut eri kohteita ja aion ehdottaa, miten niitä voisi lyhyelläkin tähtäimellä korjata.

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic