Uutiset

Kehitysavulla ei osteta taivaspaikkaa

Yksi aikakausi Suomen kehitysyhteistyössä on päättymässä, kun Vietnam ja Nicaragua saavat tehdä tilaa Aasian ja Afrikan köyhimmille maille.

Kehitysyhteistyö Nicaraguan ja Vietnamin kanssa alkoi jo kylmän sodan aikana, ja niiden valitseminen nähtiin aikoinaan vahvasti ideologisina päätöksinä. Vietnamilla oli takanaan sota Yhdysvaltain kanssa, ja samaisen suurvallan kanssa kärhämää oli myös Nicaragualla.

Kehitysapukohteina maat olivat siis erityisesti vasemmistopuolueiden sydäntä lähellä.

Auttajat ovat alkaneet lähteä Nicaraguasta, koska Daniel Ortegan toinen presidenttikausi ei ole sujunut aivan demokratian pelisääntöjen mukaan. Vilpillisten kunnallisvaalien jälkeen Ruotsi sulki lähetystönsä ja lopetti kehitysavun. Perässä seurasivat mm. Norja ja Britannia.

Kehitysavulla saatiin nostettua Nicaragua maailman köyhimpien maiden listalta, mutta toimivaa demokratiaa sillä ei kyetty maahan ostamaan.

Vietnam on sekin käynyt omaa demokratiakouluaan melko pitkän kaavan mukaan, mutta sikäläisen elintason nousukin jo riittää kehitysavun alasajon perusteeksi.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) on kritisoinut Nicaraguan tuen vähentämistä vedoten siihen, että se saattaa vaikeuttaa Suomen pyrkimystä YK:n turvaneuvoston jäseneksi.

Taustalla lienee ajatus, että eritoten kolmannen maailman maiden äänet ovat tarpeen Suomen paikan varmistamiseksi. Ääniähän on yleiskokouksessa jokaisella maalla yksi siitä riippumatta, onko valta maassa kansalla, sotilasjuntalla vai diktaattorilla. Monissa kolmannen maailman maissa se ei ole kansalla.

Kyynisesti voisi siis ajatella, että turvaneuvostoon pyrkijän ei kannata olla kauhean nirso haaliessaan tukea pyrkimykselleen. Urheilukielellä sanottuna: lopputulos ratkaisee, eivät tyylipisteet.

Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) rauhoitteli Heinäluomaa toimittamalla tälle luettelon niistä yhteistyömuodoista, joita edelleen jatketaan. Vain hallitusten välinen yhteistyö putoaa pois, Hautala lohdutti.

Heinäluoma vieraili Nicaraguassa ja muutamassa muussa latinalaisen Amerikan maassa vastikään tammikuussa. Matkan yhtenä tarkoituksena oli, Heinäluoman omin sanoin, ”hankkia ymmärrystä Suomen jäsenyyspyrkimyksille YK:n turvallisuusneuvostoon”.

Heinäluoma saikin Nicaraguassa osakseen runsaasti myönteistä julkisuutta, joka tosin oli seurausta väärinkäsityksestä. Paikallinen lehdistö näet oli tulkinnut Heinäluoman lausuneen, että Suomi kasvattaa apuaan Nicaragualle, kun apu todellisuudessa siis laskee.

Pääsy turvaneuvoston jäseneksi on merkittävä tavoite, mutta ei sentään sellainen taivaspaikka, joka kannattaa ostaa hinnalla millä hyvänsä. Kehitysapupäätökset voivat vaikuttaa Suomen mahdollisuuksiin äänestyksessä, mutta äänestyspäätöksiä ei pidä ostaa kehitysavulla.

Päivän lehti

26.5.2020