Uutiset

Kehitysvammaiset työmarkkinoille omilla kyvyillään

Kun kehitysvammaisen Saku Rantalan isä kysäisi tutun yrityksen omistajilta, olisiko heillä pojalle töitä, häntä ei suoralta kädeltä tyrmätty. Yrityksessä päätettiin kokeilla, millaisia hommia Saku pystyisi tekemään.

– Ensimmäinen kuukausi oli sopeutumista puolin ja toisin. Sitten teimme Sakun kanssa tavallisen työsopimuksen ja palkan olemme maksaneet hänen omalle tililleen. Nyt huomaan, että olimme aikaamme edellä, sanoo Immuno Diagnostic oy:n Tuula-Marja Lehtonen, joka on ollut Sakun työnantaja jo seitsemän vuoden ajan.

Virvelinrannassa järjestetyssä työllistymisillassa pohdittiin vammaisten työmahdollisuuksia eri näkökulmista. Yli 50-henkiselle osallistujajoukolle oli selvää, ettei kehitysvammaisuus ole sairaus, mutta perinteinen ajattelu vammaisista vajaakykyisinä työntekijöinä istuu asenteissa tiukasti.

– Meillä lähdetään edelleen liikkeelle vamma edellä kun pitäisi lähteä liikkeelle vammaisen toiminta- ja työkyky edellä, sanoo Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten tukiliitosta.

Lehtosen yrityksen ennakkoluulottomuutta todistaa myös kahvipöytätilanne, jossa joku yrityksen työntekijöistä mietti ääneen Sakun vamman luonnetta.

– Ei sitä ole koskaan edes kysytty! kertoo Lehtonen.

Sopeutuminen vie aikaa kaikilta

Myös Pekolan Liikenteen toimitusjohtajalla Risto Pekolalla on hyviä kokemuksia kehitysvammaisesta työntekijästä. Niihin on päästy kuitenkin vasta ajan kanssa. Työkaverit suhtautuivat autonasentajan koulutuksen saaneeseen Janiin aluksi epäluuloisesti, ja työtahti korjaamolla hidastui, kun uutta miestä piti opastaa. Tilanne rauhoittui, kun Janille sopiva työkokonaisuus vähitellen löytyi.

– Ei pidä kuvitella, että se on helppoa. Työnantajalla pitäisi olla mahdollisuuksia kokeilla ilman liian suuria vastuita. Aina eivät yrittäjän rahkeet riitä, vaikka hyvää tahtoa löytyisikin, sanoo Pekola.

Noin vuosi sitten alettiin Suomen joukkotiedotusvälineissä kirjoitella, kuinka paljon kehitysvammaisilla teetetään palkatonta työtä ns. avotyötoimintana.

– Jos katsotaan kansainvälisiä sopimuksia, se on verrattavissa orjatyöhön, mikä on laitonta. sanoo Vuorenpää.

Pieniä askelia oikeaan suuntaan

Virvelinrannassa kehitysvammaisten avotyötoiminta sai selkeän tuomion. Aika on ajanut vuosikymmeniä vanhan mallin ohi. Kehitysvammaiset pitää saada avoimille työmarkkinoille ilman kunnallista huoltosuhdetta.

Kyse ei ole ainoastaan vammaisten ihmisarvosta ja elintason nostamisesta. Myös tehdyt kustannus/hyöty–laskelmat tukevat avoimilla työmarkkinoilla työllistymistä.

Vuorenpää näkee, että pieniä askelia parempaan suuntaan on otettu. Vammaisten työllistämisestä eivät pidä melua yksin vammaisjärjestöt, siitä ovat alkaneet puhua omaehtoisesti myös poliitikot ja yritykset.

– Yksittäisissä tapauksissa yritykset ottavat yhteyttä ja kysyvät, miten kehitysvammaisiin työntekijöihin saa kontaktin. Vaikka signaalit ovat vielä heikkoja, ne ovat silti signaaleja, sanoo Vuorenpää. (HäSa)