Uutiset

Kehno matikkapää johdatti juristiksi

Sunnuntain syntymäpäiväsankari elää odotuksessa. Ystävät tuntevat hänet viiniharrastajana ja mieleen on jäänyt äskettäin Turussa vietetyt kaverin viisikymppiset, joissa juhlakalulle ojennettiin pullo vuodelta 1955.

– Voihan se olla etikkaakin, sanoo Olli Forsell ja nauraa paineet pois viime hetken lahjanhankkijoilta.

Forsell on syntynyt Helsingissä ja kävi opiskelemassa Turussa, mutta hän tuntee itsensä läpikotaisen hämeenlinnalaiseksi.

– Olen aina ollut tyytyväinen Hämeenlinnaan. Ei tule mieleen mitään, mitä kaupungista puuttuisi. Täällä on kaikki edellytykset sekä hyvälle asumiselle että yritystoiminnalle.

Hämeeseen kansakouluikäisen pojan toi isän sosiaalijohtajan työ. Samasta syystä lukiolainen päätyi Varsinais-Suomeen. Sen jälkeen elämän käänteet olivat matikkapäästä kiinni.

– Haave oli tulla lentäjäksi. Kävin pyrkimässä ilmavoimiin, mutta reppasin matikassa. Samoin yritin Finnairille lentäjäksi. Tällä alalla matikkaa ei hirveästi tarvitse ja tietysti puntarissa painoi perinne. Isä oli juristi.

Forsell sanoo olevansa hyvin tyytyväinen uravalintaansa, joka on vuosien mittaan tuonut vastaan sekä mielenkiintoisia töitä että ihmisiä. Nykyinen työ asianajotoimisto Pekka Romolla käsittää monenlaisia riita-asioita ja rikospuolelta pääasiassa talousrikoksiin liittyviä juttuja.

Forsell ounastelee lama-ajan velkatakaajien elämään helpotusta, jos korkein oikeus tekee ennakkopäätöksen, jonka mukaan päävelan vanheneminen vapauttaa myös takaajan takausvastuusta.

– Se on aika iso asia. Monet takaajat voisivat vapautua veloistaan.

90-luvun puolivälissä Forsell perusti oman toimiston, mutta päätti muutama vuosi sitten ottaa askeleen nykyiseen työpaikkaan.

– Vaikka oli vanhoja kurssikavereita, joille soittaa, niin se ei ole sama asia kuin työyhteisö. Nyt voi välittömästi vaihtaa mielipiteitä ja ajatuksia muiden asianajajien kanssa.

Forsell ei haikaile eläkkeelle, vaikka työt välillä heittävätkin vastaan raskaita asioita.

– Perhe, ystävät ja työ. Niiden varaan voi aika paljon rakentaa, ja ne merkitsevät eniten.

Ja elämää rikastuttavana lisänä tulevat tietysti harrastukset. Viinien lisäksi Forsellille maistuu teatteri ja enemmän tai vähemmän viralliset jäsenyydet Lionseissa, Ilmari Kiannon perinneyhdistyksessä sekä Cafe Kukon aamukahviporukassa.

– Aloitimme suunnilleen 14 äijän kanssa varmaankin 15 vuotta sitten kokoontumiset kirkkopuistossa. Joka aamu istuskelemme sellaiset 45 minuuttia, juomme kahvia ja parantelemme kaupungin ja maailman asioita. Se on semmoinen henkireikä, naureskelee Forsell. (HäSa)