Uutiset

Keilailussa on perjantaisin hohtoa

Hämärässä hallissa kaikuu menevä musiikki. Pallot, radat ja keilat hohtavat pimeässä.

-Se on se tunnelma. Musiikki, valot ja muu, paljastaa Jouni Karhu ja ottaa kulauksen nimikkojuomaansa.

Hohtokeilaus on perjantain ehdoton viihdeykkönen ja keilahallin tunnelmaa onkin ihmettelemässä väkeä tungokseksi asti.

– Laji on todella suosittu. Rata kannattaa varata etukäteen, sillä suoraan ovesta keilaamaan ei pääse. Tavallisten porukoiden lisäksi täällä käy nimittäin yrityksiäkin, vahvistaa Antti Leppä keilahallin kahviosta.

-Rauhallisempaa saisi olla, niin olisi mukavampi pelata, tuumaa Antti Toivo Karhun vierestä.

Vaihtoehto televisiolle

Karhu kertoo lähteneensä halliin ystäviensä innostamana. Neljän hengen joukko on käynyt hohtokeilaamassa edellisen kerran viime keväänä.

-Nyt olisi tarkoitus hieman elvyttää sitäkin perinnettä. Mitä sitä muuta tekee perjantaina kotona kuin katsoo televisiota. Tämä on sille hyvä vaihtoehto, Toivo sanoo.

Kovin kokeneita pallonpyörittäjiä nelikossa ei ole, sillä Karhukin muistelee käyneensä keilaamassa vain muutamia kertoja. Toivo arvelee, ettei kokemuksella ole paljoakaan merkitystä.

-Kyllä se riippuu enemmän siitä, paljonko on promilleja veressä. Mitä enemmän, sitä paremmin peli kulkee, hän epäilee.

Karhu päättää ottaa neuvosta vaarin ja lähtee hakemaan porukalle lisää juotavaa. Vain Mira Innala kieltäytyy oluesta.

-Olen taas tänään kuskina, joten pitää tulla toimeen ilman, hän selittää.

Innalan uhrautuminen näyttää tuovan menestystä radalla, sillä hän porskuttaa kisassa selvässä johdossa. Karhun ja Toivon teoria alkoholin pelisuoritusta kohentavasta vaikutuksesta taitaa ontua.

Kaadosta korillinen

Nuoret miehet eivät ota paineita

Innalan menestyksestä. Osittain se johtuu siitä, että joukon ainoa nainen on pyyhkinyt ennenkin miehillä keilahallin lattiaa. Myös se, ettei voittajalle ole luvassa erityisiä palkinto-

ja, vähentää hampaat irvessä yrittämistä.

-Jonkinlainen palkitseminen olisi kyllä hyvä idea, Innala huomauttaa voitonvarmana.

Vain hetkeä myöhemmin Toivo käy kertomassa Innalan voittaneen itselleen korillisen olutta.

-Karhu sanoi Miralle, että jos nyt teet kaadon, niin saat korin kaljaa. Kyllähän Mira sen kaadon teki, Toivo naureskelee.

Toivon riemua on helppo ymmärtää, sillä Innala on hänen tyttöystävänsä. Jokunen olut saattaa kulkeutua Toivonkin kurkkuun.

Vaikeita valintoja

Keilahallista Karhulla, Toivolla, Innalalla ja Miikka Mäenpäällä on tapana mennä ainakin hetkeksi jonkun asunnolle istuskelemaan. Sieltä matka jatkuu toisinaan baariin.

-Tämä hallikin näyttää ihan baarilta, joten tämä on hyvää harjoitusta, Toivo toteaa ympärilleen vilkaisten.

Tämän illan suunnitelmat ovat kuitenkin yhä auki. Pohdinnat keskeytyvät, kun heittovuoro vaihtuu. Karhu valmistautuu kaatoon. Loppuillan ohjelma jää vielä odottamaan selkiytymistä.

Ei mikään yllätysvoittaja

Toivo vilkaisee huolestuneena kel­loaan ja tulosmonitoria. Tunnin vuoro alkaa olla lopuillaan ja Innala on yhteispisteissä yhä karussa.

-Minulle tunnin vuoro kyllä riittää. Muuten kädet kipeytyvät helposti, Innala sanoo.

Karhu on Innalan kanssa samaa mieltä. Hän tosin saattaisi lähteä hohtokeilaamaan useammin kuin kerran viikossa, jos hinnat vain olisivat nykyistä halvemmat.

Kun Karhun seurueen ratavuoro kahta minuuttia myöhemmin päättyy, seuraava ryhmä syöksyy paikalle intoa puhkuen. Vielä hetken aikaa kymppiradan monitorissa komeilee silti tuttu lopputulos. Mira Innala voittaa. (HäSa)

Päivän lehti

20.1.2020