Uutiset

Keinoistako viis?

Pääkirjoituksessaan 2. heinäkuuta Hämeen Sanomat kirjoittaa ydinvoimapäätöksestä, että lopputulos ratkaisee, eivät tyylipisteet. Näinköhän on?

Kun reilusti yli puolet kansasta on ydinvoimaa vastaan, olisi luullut, että ydinvoimalapäätös demokratiaksi mielletyssä maassa olisi valmisteltu erikoisen huolellisesti.

On käynyt selväksi, että valmistelua johti virkamies, jolla oli kiinteät siteet ydinvoimaa hakeneeseen yhtiöön, josta asiasta oikeuskanslerikin huomautti. Eduskunnan valiokuntaa johti ydinvoimaan kytköksissä ollut kansanedustaja eikä vaihtoehtoisia ratkaisuja oikeastaan edes kunnolla tutkittu.

Näistä huolimatta päätös voimaloista piti kiireellä saada aikaan. Tämäntyyppinen päätöksenteko heikentää ihmisten uskoa poliittiseen päätöksentekoon ja demokratiaan ylipäätään ja on omiaan lisäämään minä – minä -asennetta yhteiskunnassa. Sitä on sitten vaalien jälkeen poliitikkojen kiva kasvot huolenrypyissä ihmetellä, kun ihmiset eivät äänestä eivätkä ole kiinnostuneita yhteisten asioiden hoidosta.

Demokratiassa on erittäin suuri merkitys sillä, miten meitä kaikkia ja tässä tapauksessa tuhansia tulevia sukupolvia koskevat päätökset on tehty.

On väitetty, että ydinvoima tuottaa edullista energiaa. Ydinjätteen varastointi kestää pitkälti yli 10 000 vuotta. Uskooko joku, ettei se maksa mitään?

Perspektiivin saamiseksi kerrottakoon, että viimeisen Suomen päällä olleen jääkauden sulamisesta on kulunut 10 000 vuotta ja suomen kirjakieli on vasta 500-vuotias.

Seppo Koskenranta

Hämeenlinna

Päivän lehti

6.4.2020