Uutiset

Keittiön pöydän vierestä tietokonenurkkaukseen

Kuinka erilaista oli 1950-luvulla Riihimäen lyseota käyneen Matti Virtasen elämä kuin 1970-luvulla ammattikoulussa opiskelleen Timo Niemisen? Riihimäen kaupunginmuseossa pääsee nyt tutkiskelemaan kuinka suuria muutoksia on tapahtunut koululaisten elämässä 1950-luvulta 1990-luvulle. Joka vuosikymmeneltä on koottu uusia tavaroita, harrastuksia ja aatteita kuvitteellisten Matin, Karin ja Annelin, Timon, Susannan ja Idan nurkkauksiin.

– Matti ei katsonut 1950-luvulla televisiota ja puhelinkin oli vain harvoissa kodeissa Riihimäellä. Vuosikymmenet toivat kevyen musiikin, muodin, tähtipalvonnan, autot, mopot, kasettisoittimet, cd:t, tietokoneet ja kännykät. Muutos on ollut valtava, kertoo näyttelyn koonnut museonhoitaja Helena Linsten.

Viiden vuosikymmenen aikana perheiden elintaso on noussut, vapaa-aika lisääntynyt, harrastuksiin käytettävä raha kasvanut ja maailmankuva laajentunut tiedonvälityksen ajantasaistuessa. Koululaisia yhdistää kuitenkin vielä koulu ja opiskelu – matematiikan kaavat eivät muutu.

Välineurheilu puri nuoriin

Koululaiset harrastivat 1950-luvulla urheilua siinä kuin nykypäivänäkin. Hiihto, yleisurheilu, nyrkkeily, jalkapallo ja jääkiekko saivat kuitenkin rinnalleen muodikkaita lajeja, kun vapaa-aika, muoti ja nuorten käyttöön annettava raha lisääntyivät.

– Riihimäelle valmistui vuonna 1968 Urheilutalo ja sinne keilahalli. Laji löi heti läpi. 1980-luvulla vauraus näkyi laskettelun, golfin, aerobicin ja biljardin yleistymisenä.

Viiden vuosikymmenen aikana lapsuus on lyhentynyt. Lasten leikit ovat jääneet yhä nuoremmille, nuortenkirjat lapsille ja lastenlaulut leikki-ikäisille. Viime vuosikymmenellä jo ala-asteikäinen Ida kuunteli samaa musiikkia kuin lukioikäiset nuoret. Muoti on sama ala-asteikäisellä ja nuorilla aikuisilla.

Vanhempien ja lasten yhteinen vapaa-aika väheni iltaisin. Tietokone ja kännykkä valtasivat tärkeän paikan koululaisen huoneessa.

Oma huone, oma musa

– Lisääntynyt hyvinvointi näkyy kulutuksena ja tavaramäärän kasvuna, mutta myös oman reviirin väljentymisenä koululaisenkin elämässä. Kun vielä 1950-luvulla keskiluokkaisessa kodissa Matti teki läksyt keittiössä,1960-luvulla oppikoulua käyvällä Karilla oli pikkusiskon kanssa yhteinen oma lastenhuone. 1970-luvulta lähtien lasten omat huoneet yleistyivät.

Radiot muuttuivat stereoyhdistelmiksi ja musiikki alkoi soida suljettujen ovien takana uudella äänenvoimakkuudella. 1970-luvulla kuunneltiin Uriah Heepiä, Deep Purplea ja Sex Pistolsia, jollei kotimaisia Sleepy Sleepersejä tai Hectoria. 1990-luvulla muotiin nousivat Guns N´Roses, Madonna, Nirvana ja Leningrad Cowboys sekä Apulanta.

Nuorisokulttuurissakin on tapahtunut valtava muutos parin viime vuosikymmenen aikana. Helena Linsten on nostanut 1960- ja 1970-lukujen osallistuvan nuorison esiin Make Peace Not War -sloganilla sekä rauhanmerkillä. Nuorisoliikkeet yhdistivät ja vaatteet loivat massakulttuurin. 1980-luvulla alkoi yksilön korostaminen, jossa koululaiset pyrkivät erottumaan vaatteillaan ja mielipiteillään massasta.

Koululaisen maailma -näyttely avataan Riihimäen kaupunginmuseossa Riihimäki-päivänä sunnuntaina 11.9. kello 10-18. Riihimäen lukion 100-vuotisjuhlaan liittyvä näyttely on esillä koko loppuvuoden ajan.