Uutiset

Kekkonen jälleen kivisateessa

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen… Tämä yhden nimen toisto on tuttu suomalaisille vuoden 1956 presidentinvaaleista. Maalaisliiton Urho Kekkosen nimi luettiin niin monta kertaa, että hänestä tuli maan 8. tasavallan presidentti.

Kekkonen ei jäänyt historiaan vain presidenttinä: UKK on ja pysyy jatkuvien kiistojen kohteena.

Äskettäin ilmestynyt Hannu Rautkallion ja Lasse Lehtisen kirja Kansakunnan sijaiskärsijät vyöryttää sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä Kekkosen synniksi. Rautkallion tulitus jatkui maanantaina Helsingissä järjestetyssä sotasyyllisyysseminaarissa.

Kauniisti ilmaistuna Rautkallio väittää, ettei ole näyttöä siitä, että Kreml olisi vaatinut sotasyyllisiä tuomittavaksi. Asiallisesti kaksikko Rautkallio & Lehtinen väittää oikeudenkäyntiä Kekkosen junailemaksi.

Kova väite, koska kohteena on entinen presidentti (1956-81), valtiomies ja suuri isänmaanystävä.

Kivisateessa kohti Kekkosta ei ole tosiasiassa mitään uutta. Häntä syytettiin sotasyyllisten tuomitsemisessa liiasta innokkuudesta jo silloin, kun oikeutta vasta istuttiin.

Jupina yltyi 1950-luvulla UKK:n ollessa presidenttiehdokas. Kekkosen vastustajat korostivat, ettei kätensä liannutta miestä voi missään tapauksessa valita maan johtoon. Oikeudenkäynti oli yksi keino tehdä Kekkosesta kirosanaa.

Ja totta kai väärämieliseksi tuomittua oikeudenkäyntiä käytettiin häntä vastaan vielä 1960-luvullakin.

Rautkallio ja Lehtinen ratsastavat vuonna 2006 tuiki tutulla Kekkos-juorulla.

Historian ymmärtämisessä kaiken viisauden alku on ajan taju. Jos tutkija, kuka tahansa, ei osaa lukea menneen ajan kovia tosiasioita, tapoja ja yleensäkin olosuhteita, hommasta ei tule kerta kaikkiaan yhtään mitään.

Rautkallion ja Lehtisen Kekkonen oli kuin nykypäivän lapsi karkkikaupassa. Ota vapaasti mitä lystäät!

Suomi oli sodan jälkeen ankarassa puristuksessa. Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta sodan se oli hävinnyt. Tästä kertoo yksin Karjalan menetys. Tahtipuikkoa heilutteli Neuvostoliitto ja sen pelätty diktaattori Josef Stalin.

Kekkonen ei ollut karkkikaupassa. Väitetty innokkuus sotasyyllisten asiassa oli aktiivisuutta. Oli parempi toimia ennen kuin käskyt kaikuvat Moskovan suunnasta.

Kekkonen pyrki aloitteellisuudella estämään suuremmat vahingot, tiivisti dosentti Martti Häikiö maanantain seminaarissa.

On suorastaan lapsellista kysyä Rautkallion ja Lehtinen tavoin, olisivatko syylliset viety tuomittavaksi Neuvostoliitoon, jos Suomi olisi sivuuttanut sotasyyllisyysasian kuin pienen roskan.

Ei Kekkonen halunnut tällaisiin arpajaisiin osallistua. Hän pelasi taitavana poliitikkona varman päälle.

Seminaari todisti Venäjän jatkavan Neuvostoliiton perinteitä. Juri Derjabin julisti syyllisten olevan edelleen syyllisiä. Tulkintaan ei ole odotettavissakaan muutosta.

Mutta ennallaan on myös suomalaisten kanta. Sotasyylliset joutuivat sijaiskärsijöiksi aikana, jolloin laki, oikeus ja oikeudenmukaisuus eivät olleet Suomessa kovin korkeassa kurssissa. Maassa jylläsi neuvostovoima.

Rautkallion ja Lehtisen Kekkonen oli kuin nykypäivän lapsi karkkikaupassa.