Kolumnit Uutiset

Keksikö Douglas Adams kilpailukykysopimuksen?

Jos suuri humoristi Douglas Adams olisi vielä hengissä ja hän kirjoittaisi Suomen poliittisesta elämästä, kilpailukykysopimukseen liittyvä näytelmä saattaisi olla lopputulos. Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta löytyvässä klassisessa kohtauksessa supertietokone laitetaan selvittämään elämän tarkoitusta. Asiaa jauhettuaan kone ilmoittaa vastaukseksi numeron 42.

Suomessa viimeisen vuoden aikana keskusjärjestöt, virkamiehet, poliitikot ja kaikki kuviteltavissa olevat asiantuntijat ovat miettineet kuumeisesti, miten talous saadaan kasvamaan. Nyt kesäkuussa kysymykseen kuultiin vastaus: kuusi minuuttia.

Talous saadaan kasvamaan siten, että kaikki istuvat työpaikoillaan päivässä kuusi minuuttia pidempään. Kyseessä ei kuitenkaan ollut tribuutti Adamsille ja aprillipäiväkin meni jo. Valitettavasti poliitikot olivat vakavissaan kertoessaan kilpailukykysopimuksesta.

”Yhteiskuntasopimuksen” sorvaaminen aloitettiin jo vuosi sitten kesällä. Jossain vaiheessa ”yhteiskuntasopimus” muovautui kilpailukykysopimukseksi. Vuoden kestäneiden neuvotteluiden keskeinen tulos todella oli se, että työaikaa pidennetään puolella tunnilla viikossa, eli kuudella minuutilla päivässä.

Perusongelma ratkaisumallissa on se, ettei tällainen mahtikäsky lisää taloudellista aktiviteettia ollenkaan. Talouskasvu ei synny työpaikalla hengailusta. Se syntyy siitä, kun ihmiset ostavat tuotteita tai palveluita. Yritykset taas voivat palkata lisää työntekijöitä silloin, kun niiden myynti kasvaa.

Työajan pidentäminen ei vaikuta tähän dynamiikkaan millään tavalla. Jos yrittäjät olisivat ilmoittaneet ongelmaksi sen, että työntekijät tekevät keskimäärin kuusi minuuttia liian lyhyttä päivää, silloin kiky olisi täydellinen ratkaisu.

Tällaisista ongelmista yrittäjät eivät ole valittaneet. Esimerkiksi hiljattain julkistetussa Pirkanmaan yritysbarometrissä yrittäjät kertoivat, että suurin toimintaa rajoittava tekijä on liian vähäinen kysyntä.

Työajan pidentämisellä tuskin on kasvua lisääviä vaikutuksia edes teollisuudessa, sillä Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on pyörinyt viime vuosina 80 prosentin tuntumassa. Miten tässä tilanteessa työpaikalla istuminen kuusi minuuttia pidempään voisi auttaa mitään?

Sopimuksen hyödyllisin vaikutus lienee se, että kenties hallitus nyt peruu 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset.

Päivän lehti

2.6.2020