Uutiset

Kela pysyy poliitikkojen läänityksenä

Kilpa Kansaneläkelaitoksen hallituksen puheenjohtajuudesta päättyi sosiaalidemokraattien jäsentenvälisen kamppailun jälkeen SAK:n johtajan Pertti Parmanteen hyväksi. Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari sai tyytyä yhteen kauteen. Kelan hallitus jatkaa tiukasti SDP:n ja nyt myös SAK:n kontrollissa.

Puoluepolitiikkaa on pesiytynyt Kelan johtopaikoille vankasti. Vanhoista läänityksistä ei ole haluttu luopua. Pääjohtajana on keskustaa edustava Jorma Huuhtanen ja valtuutettuja johtaa kokoomuksen Maija Perho. Keskeiset johtajat ovat hankkineet kannuksensa politiikassa, joukko koostuu pääosin entisistä ministereistä ja kansanedustajista.

Parmanteen valinta on hyvitystä nimenomaan SAK:lle. Miljoonajäseninen etujärjestö menetti linkkinsä Kelan johtajistosta Pekka Morrin lähdettyä eläkkeelle. Hän nousi aikanaan tehtäväänsä juuri ammattiyhdistysuran jälkeen.

Kokoomuslaiset ja vihreät Kelan valtuutetut eivät mutinoitta nielleet Parmanteen valintaa, mutta eivät kyenneet esittämään hänelle uskottavaa vastaehdokasta. Valtuutettujen puheenjohtaja Maija Perho ei pitänyt sopivana, että demarit luovuttavat paikkansa työmarkkinajärjestön edustajalle.

Vankka sidos jäsentensä edunvalvontaan keskittyvään ammattiyhdistysliikkeeseen saattaa herättää perusteltua närää. Oliko Parmanne SDP:lle ainoa vaihtoehto?

Hänen puheenjohtajuutensa arvioinnin aika ei kuitenkaan ole heti valinnan jälkeen. Jos hän kykenee riisumaan SAK:n viitan harteiltaan ja johtamaan hallitusta tasapuolisesti, ilman minkäänlaista kotiin päin vetoa, ongelmaa ei ole.

Kansaneläkelaitos vastaa jokaisen suomalaisen hyvinvoinnista tavalla tai toisella. Eläkeasioiden lisäksi sille kuuluvat lukuisat kansalaisten perusturvaan eri elämänvaiheissa liittyvät tulonsiirrot ja etuudet. On vaikea kuvitella, että sen johtoelimissä voisi edustaa vain yhtä ja tiettyä ryhmää.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointipalveluita rahoittava Kela joutuu tulevaisuudessa painimaan rahan riittävyydestä. Kansakunta ikääntyy ja eläkeläisten määrä kasvaa. Huoltosuhde vääristyy, entistä pienempi joukko työelämässä mukana olevia kustantaa entistä suuremman joukon sosiaaliturvan. Kansalaisten subjektiivisiin oikeuksiin ei ole rohjettu puuttua, niitä on päin vastoin edelleen lisätty. Oikeutettu kysymys kuuluukin, riittävätkö rahat nykyiseen varsin kattavaan sosiaaliturvaan?

Kelan johto saattaa lähivuosina joutua tekemään esityksiä joidenkin etuuksien leikkaamisesta, tarveharkinnasta tai poistamisesta tyystin. Jos sellainen ei käy päinsä, edessä ovat eläke- ja vakuutusmaksujen roimat korotukset. Kumpikaan tie ei ole helppo, ratkaisuja tehtäessä eivät tule kysymykseen yhdenkään poliittisen ryhmän tai etujärjestön jäsenten yksipuoliset intressit.

Politiikan ja järjestökentän tuntemuksesta ei ole varmasti haittaa hyvinvointipalveluista päätettäessä. Toimijoiden ei kuitenkaan pidä antautua taustojensa vangeiksi, eikä erityisesti tilanteessa, jossa kysymys on etujen kaventamisesta tai poistamisesta.

Riittävätkö rahat nykyiseen sosiaaliturvaan?

Päivän lehti

5.4.2020