Uutiset

Kelan valtuutetut esittävät pääjohtajaksi sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajaa Outi Antilaa

Valtuutettujen työvaliokunnan esityksellä pyyhittiin pöytää. Antila hävisi valinnan kolme vuotta sitten arvalla.
Kelan seuraava pääjohtaja on sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila. Kuva: Maria Miklas
Kelan seuraava pääjohtaja on sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila. Kuva: Maria Miklas

Kelan valtuutetut esittävät laitoksen pääjohtajaksi sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajaa Outi Antilaa. Nimityksen tekee tasavallan presidentti.

Kelan valtuutettujen työvaliokunta esitti, että pääjohtajaksi valitaan joko professori, HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen tai Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, joka on sdp:n entinen kansanedustaja. Valinta ei kohdistunut kuitenkaan kumpaankaan heistä.

Valtuutetut äänestivät esityksestä. Antila voitti äänestyksessä Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainion äänin 8-4.

– Kelan pääjohtajan valinta on yksi valtuutettujen merkittävimmistä tehtävistä. Kela saa Antilasta sekä osaamisensa että kokemuksensa puolesta osaavan johtajan luotsaamaan entistä ihmislähtöisempää Kelaa samaan aikaan, kun sosiaaliturvajärjestelmään kohdistuu vahvoja uudistuspaineita, sanoo Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps.).

Outi Antila (s.1957) aloittaa uudessa tehtävässään 1.1.2020, kun nykyinen pääjohtaja Elli Aaltonen
jää eläkkeelle. Antila siirtyy uuteen tehtäväänsä sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston ylijohtajan paikalta. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti.

Antila on käynyt koulua Hauholla ja Hämeenlinnassa. Hän on Hämeenlinnan yhteiskoulun ylioppilas.

Outi Antila hävisi kolme vuotta sitten pääjohtajan paikalla arvalla Elli Aaltoselle, kun Kelan valtuutettujen äänet menivät tasan.

Hallitusrintama hajosi

Hallituspuolueilla on Kelassa seitsemän kansanedustajavaltuutettua ja oppositiopuolueilla viisi. Jo etukäteen arveltiin, että äänet eivät kuitenkaan välttämättä jakaannu sen perusteella.

Hanna Tainion valinta olisi ollut selvä, jos hallituspuolueiden edustajat Kelan valtuutetuista olisivat asettuneet hänen taakseen.

Demareilla on Kelan 12-jäsenissä valtuustossa kolme paikkaa, keskustalla kaksi, vihreillä yksi ja vasemmistoliitolla yksi. Perussuomalaisilla on Kelassa kolme valtuutettua ja kokoomuksella kaksi.

Lännen Median tietojen mukaan Kelan valtuustoon kuuluva Markus Lohi (kesk.) neuvotteli Kelan valtuuston perussuomalaiset ja kokoomuslaiset sekä vihreän jäsenen Antilan valinnan taakse.

Valintaa varten haastateltiin ja testattiin myös diakoniajohtaja ja sdp:n entinen kansanedustaja Ilkka Kantola, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Kelan pääjohtajan paikkaa on tähän saakka pidetty keskustan läänityksenä, vaikka nykyisellä pääjohtajalla Elli Aaltosella ei jäsenkirjaa olekaan. Hän jää eläkkeelle vuodenvaihteessa, jolloin seuraaja aloittaa.

Outi Antila on toiminut 1990-luvun alussa pari vuotta Maa- ja metsätalousyrittäjien keskusliitto MTK:n lakiasioiden johtajana, millä perusteella häntä oli julkisuudessa soviteltu mahdolliseksi keskustan ehdokkaaksi.

– En kuulu mihinkään puolueeseen, Antila sanoo Lännen Medialle.

Hän kertoo johtaneensa yli 20 vuotta erilaisia organisaatioita ja että sosiaaliturva on ollut mukana hänen työkuvioissaan vielä kauemmin. Suunnitteilla oleva laaja sosiaaliturvauudistus on sosiaali- ja terveysministeriössä kuulunut hänen johtamalleen osastolle.

Juttua päivitetty klo 19.20: Täydennetty Lännen Median saamat tiedot Markus Lohen osuudesta valintaan ja Outi Antilan kommentit.

Kela

Kansaneläkelaitos (Kela) huolehtii Suomessa asuvien ja monien ulkomailla asuvien suomalaisten sosiaaliturvasta eri elämäntilanteissa.

Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat esimerkiksi lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, perustoimeentulotuki, asumistuki, opintotuki, vammaisetuudet ja vähimmäiseläkkeet.

Kelan maksamat etuudet olivat viime vuonna yhteensä lähes 15 miljardia euroa.

Kelan asiakkaat saavat vuosittain palvelua Kelan palvelupisteissä noin 2 miljoonaa kertaa ja puhelinpalvelussa 1,6 miljoonaa kertaa.

Etuushakemusten käsittely ja ratkaisu on hajautettu vakuutuspiireihin. Osa päätöksistä tehdään erikoistuneissa yksiköissä tai keskuksissa.

Kela toimii eduskunnan valvonnassa. Sen hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua ja heidän valitsemansa 8 tilintarkastajaa.

Kelan toimintaa johtaa ja kehittää hallitus, jossa on 10 jäsentä.