Uutiset

Kelvoton vaalimainos

Nyt koulujen asiat kuntoon! Seuraava kunnallisvaaliehdokas: oikeutta vanhuksille. Seuraava: panostus peruspalveluihin. Seuraava: päivähoitoon laatua.

Lista ei kaipaa jatkoa. Anteeksi: erityisesti on kehitettävä terveydenhuoltoa.

Tuskin mikään on mainonnassa muuttunut. Ehdokkaan on luvattava äänestäjllle kouriintuntuvaa, jos hän mielii voittaa kuntavaaleissa.

Eivät ehdokkaat linjaa ole omassa päässään kehittäneet. Lupaamalla valtuustoon on päästy ennenkin ja lupaamisen tehoon luottavat mainonnan ammattilaiset.

Lupaus on syötti. Siihen tarttumisesta päättää äänestäjä.

Vaalilupaukset antavat oudon yksipuolisen kuvan kunnista ja kaupungeista. Vaikka ehdokkaat eivät sitä lupaa, kunnat ostavat tontteja, rakentavat teitä, korjaavat katuja ja vastaavat puistojen kunnosta.

Kukaan ei lupaa äänestäjille, että kodit saavat seuraavallakin vaalikaudella puhdasta vettä ja viemärit vetävät.

Yksikään ehdokas ei lupaa korottaa kotikuntansa veroprosenttia. Vaan kas kummaa: näin käy lupaamattakin!

Missä on se kuntavaalien ehdokas, joka pystyy omassa elämässään keskittymään yhteen tai kahteen asiaan? Jos ihminen panostaa kovasti vaikkapa matkailuun, työt jäävät tekemättä ja pian matkalainen on talousahdingossa.

Myös kuntaa on pakko hoitaa kokonaisuutena.

Ei ole mikään temppu syytää kunnan eli veronmaksajien yhteisen kassan rahoja yhteen kohteeseen vaikkapa ”kaikki koulun puolesta” -lipun alla.

Ehdokkaat laskevat väärin, kun he kuvittelevat, että oma vaalimainos voi olla kunnallisen vaikuttamisen punainen lanka.

Kuntaa on pakko hoitaa kokonaisuutena.

– Vastuunkantaja.

Kelvottoman vaalimainoksen iskulauselle hymyilevät mainonnan gurut ja ilmeisesti äänestäjätkin. Vastuu on kuin ei mitään, vaikka juuri siitä on kyse!

Valtuustoihin nousee toki näissäkin kuntavaaleissa vastuunkantajia. Tämä porukka, joita on kunnissa tavallisesti kourallinen, hahmottaa kokonaisuuksia. Sillä on valta ja sillä pitää olla valta.

Vastuunkantaja ei aina hamua vastuuta vaan joutuu tuleen. Selitys on yksinkertainen. Kun kunnassa on tiukka paikka, yhden asian liikkeen edustajat tapaavat juosta karkuun.

Vastuunkantamisessa on taakkaa. Ikävistä ratkaisuista joutuu tekemään tiliä äänestäjille, jotka tietävät kunnan asioista tuskin mitään.

Näiden kuntavaalien kummajainen on keskustelu peruspalveluista.

Peruspalvelut turvataan peruspalveluja tuottamalla. Näin kuuluu viesti äänestäjille. Rahasta siis viis! Monessa kunnassa peruspalvelua on seuraavalla vaalikaudella verotuksen kiristäminen.

Tuttuja ovat sen sijaan politiikkaa vastustavat sitoutumattomat ryhmät. Yhteisten asioiden hoito on politiikkaa. Kuinka yhteisiä asioita voi hoitaa vastustamalla yhteisten asioiden hoitoa?

Vastustaminen on sinänsä tarkka vaalilupaus.