Uutiset

Kemikaalilainsäädäntö puolustaa ihmistä

EU-parlamentti teki torstaina pitkällisen valmistelun ja lukuisten äänestysten jälkeen päätöksen uudesta kemikaalilainsäädännöstä. Ratkaisua kuvataan kompromissiksi ja parlamentin kaikkien aikojen vaikeimmaksi paketiksi.

Asetus ei kuitenkaan vielä astu voimaan, sillä siitä järjestetään vielä ylimääräinen EU-neuvoston kokous, jossa loputkin erimielisyydet on tarkoitus lakaista maton alle. Sen jälkeen asetus menee vielä uudestaan parlamentin käsittelyyn.

Suomessa on erityisellä mielenkiinnolla seurattu kemikaalilainsäädännön uudistamista siksi, että sen myötä Suomi on saamassa ensimmäisen EU-virastonsa. Kemikaalivirasto aloittaa näillä näkymin toimintansa vuoden 2007 aikana.

Ydintavoitteena on siirtää vastuuta kemikaalien vaarallisuudesta niitä valmistavalle teollisuudelle ja maahantuoville yrityksille. Jo nyt näyttää siltä, että EU:n kemikaaliviraston tehtäväkentästä tulee laaja ja sillä on hyvin merkittävä asema.

Suomessa surtiin muutama vuosi sitten moneen kertaan luvatun maatalousviraston menoa sivu suun. Kemikaalivirastosta on tulossa sitä paljon laajempi yksikkö, joka tarjoaa työtä suurelle asiantuntijajoukolle.

Kemikaalit ovat jokapäiväisiä, joskin melko näkymättömiä tuotteita ja aineita. Jokainen ihminen joutuu niiden kanssa päivittäin tekemisiin. Niitä on elintarvikkeissa, kulutustavaroissa, työpaikoilla ja kodeissa. Aniharva edes kykenee luettelemaan, saati tunnistamaan aineita, joiden kanssa on jatkuvasti kosketuksissa.

Uuden asetuksen mukaan kaikki vaarallisiksi luokitellut kemikaalit pitää arvioida. Erityiseen syyniin joutuvat uudet, vasta markkinoille tulossa olevat aineet.

Tavalliselle kansalaiselle, kuluttajalle kemikaaliuudistus näkyy nykyistä parempana tuoteturvallisuutena. Se saattaa johtaa monien tuotteiden hintojen nousuun, sillä aineiden testaaminen on kallista. Joidenkin aineiden markkinoilletulo saattaa estyä kokonaan.

Suomalaisen tervan on sanottu olevan vaaravyöhykkeessä siksi, että sen valmistusmäärät ovat hyvin pieniä eikä sitä valmistavilla yrityksillä ole varaa maksaa kalliita testejä. Nähtäväksi jää, katoaako perinteinen terva ajanoloon markkinoilta tyystin. Pian ei pelkkä perimätieto aineen ominaisuuksista ja vaikutuksista riitä, käytön turvallisuudesta on oltava tieteellistä näyttöä.

Kuluttajalle on tärkeätä aineiden koostumuksen ohella tietää myös sen käyttöohjeet. Vaaralliset aineetkaan eivät oikein käytettynä ole automaattisesti haitallisia.

Teollisuus joutuu uusien säädösten myötä uudistamaan monia tuotantoprosessejaan. Tämä on huolestuttanut etenkin paperiteollisuutta. Paperinvalmistukseen käytetään lukuisia kemikaaleja, luonnonmenetelmin paperia ei juuri synny.

EU:n kemikaalilainsäädännöstä tuskin nousee ylipääsemätöntä estettä suomalaisen teollisuuden kehitykselle. Kun tutkimustietoa kertyy kaiken aikaa lisää, monet riskit osataan eliminoida jo ennakolta.