Uutiset

Ken on luonut tavarataivaan?

Jes! Se on todistettu: en ole tumpelo enkä luuseri!
Olen saanut Tools-nimisen lehden. ”Lehti valituille” jaetaan 160 000 suomalaiselle miehelle, ”jotka ovat sen ansainneet omalla osaamisellaan ja onnistumisellaan”.

Purkaa pölyä, te muut 5,1 miljoonaa suomalaista, taitamattomat tunarit.

Maailma on helppo ja hallittavissa, kun sen voi panna nippuun pelkkien ominaisuuksien perusteella.

Mikä on tämä kuvamaailma, maailmankuva? Mikä on sen tarjooma?
Se on täynnä ”erikoismalleja” ja niiden ”ominaisuuksia”.

Tavarataivaaseen kulkuluvan omaisuudellaan ja menestyksellään saanut loppukäyttäjä voi valita mieleisensä ominaisuuskimpun, joita esineet ovat.

Siellä ei ole luteita vaan luksusta; ei kirppuja ja täitä vaan hallintajärjestelmiä, tehoja, vääntöä, suorituskykyä.

On autoja, joissa on ”puhetta ymmärtävä navigaattori”. Kiva että edes joku ymmärtää miehen puhetta. Ellei vaimo, niin navigaattori.

Muuan myytävä menopeli on ”niitä pyöriä, jotka saavat isät toivomaan poikalapsia”. Niin, sitä vartenhan lapset ovat, että isät voivat ostaa heille vimpaimia.

Jälkikasvu onkin turvattu. Viime viikonloppuna kerrottiin taloussosiologien tutkimuksesta, jonka mukaan brändit, eli tunnetut tuotemerkit mielikuvineen, ovat tärkeämpiä pojille kuin tytöille.

Ja (ähäkutti, te feminiiniselle shoppailulle naureskelijat) pojat uskovat tyttöjä enemmän, että ostaminen auttaa pahaan mieleen.

Enemmän kuin näennäinen valintani (vesi)jet-settiin, lämmittää kuitenkin se, kuinka pieleen valinta meni.

Taas osoittautuivat vahvasti liitoitelluiksi tietoyhteiskuntaseminaareissa otsa rypyssä urahdellut uhkakuvat, kuinka meistä kaikista jää kaiken maailman rekistereihin liikaa tiedonmurusia.

Niitä yhdistelemällä isoveljet ja markkinasedät pystyvät segmentoimaan, personoimaan ja sektoroimaan joka ikisen kansalaisen, tuntemaan hänet läpikotaisin ja käyttämään tietoja itsekkäisiin tarkoitusperiinsä.

Sori pojat, pieleen meni.

Pitäkää kylmäkäynnistyvät suoraruiskutusmoottoriset mönkijänne ja hiilikuitusuojatut tekniset ajokäsineenne. Myykää muualle ”425-ruunaiset” konseptiautonne (á 74 000 e).

Etsikää parempi sijoituspaikka ”langattomille monihuoneratkaisuille”. (Mainoksesta ei tietenkään selvinnyt mikä ongelma piti ratkaista ja mikä se ratkaisu oli. Hinnat kylläkin.)

Ei sytytä, mihin tarvitsisin ”ääriolosuhteisiin kehitettyä” survival-sytkäriä. Roskispussin vientireissulle synkkänä ja myrskyisenä syysiltana? Vai olisiko parempi turva, jos sataisi akkoja äkeet selässä, kauppaamanne ”täysin huoltovapaa”
kelluva ekolamppu?

Tuhlaatte aikaanne ja hienoa painopaperianne kaltaisiini, joissa turvallisuushakuinen taantumus ja pysähtyneisyys kamppailevat hallinnasta.

Ällistyn vastakin, kun mainoksesta huomaan, ettei ”muuttuva venttiiliajoitus” viitannutkaan äkillisiin ilmavaivoihin vaan maastoauton moottoritekniikkaan.

Maailmassanne ei haise. Paitsi raha.

Päivän lehti

28.3.2020