Uutiset

Kendo kehittää itsekuria

Lyseon vanhassa salissa kaikuvat huudot ja bambumiekat viuhuvat, kun kendon paikalliset harrastajat harjoittelevat. Laji parantaa etenkin harrastajan henkistä puolta, mutta kehittää luonnollisesti myös fyysisesti ja vaatii runsaasti itsekuria.

Hämeenlinnan kendoseura Joo Ken Kai täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Seuran koulutusvastaava Niko Saikkonen, 40, kertoo kendon löytäneen Hämeenlinnaan nopeasti Suomeen rantautumisen jälkeen.

– Kendo oli tullut lajina viitisen vuotta aiemmin Suomeen. Hämeenlinnan seura oli viides tai kuudes Suomessa. Parhaimmillaan seurassa on ollut 40 kendokaa, mutta tällä hetkellä aktiiveja on kymmenkunta, kertoo Niko Saikkonen.

Kendo on taistelulaji

Seuran paras yksittäinen meriitti on Petri Asikaisen SM-pronssi vuodelta 2008. Asikainen toimii seuran puheenjohtajana.

– Kendo on taistelulaji, mutta se ei ole itsepuolustuslaji. Kendo on Japanin samuraiden kehittämä laji, kun tarvittiin muoto tuhatvuotisten perinteiden säilyttämiseksi.

– Kendo kehittää henkisesti ja fyysisesti. Kurinalainen harjoittelu on sotilasmaista. Lajin myötä Japanin kulttuuri ja kieli tulevat tutuiksi. Japanilainen valmentaja käy vuosittain seurassa useamman päivän valmennusleirillä, Saikkonen sanoo.

Hämeenlinnalaiset harjoittelevat yhdessä kaksi kertaa viikossa lyseon vanhassa salissa. Kendo on siitä hyvä laji, että sitä voi harjoitella missä tahansa maailmalla. Komentokielenä kun on aina japani.

– Harjoittelu pitää nöyränä, sillä oikotietä onneen ei ole. Kendon henkisen puolen oppiminen vaatii itsekuria. Lajin hyvänä puolena on se, että vaikka olisi fyysisiä rajoitteita, sitä pystyy harrastamaan, Saikkonen sanoo.

Hämeenlinnan kendoseura Joo Ken Kai järjestää sunnuntaina kello 13 lyseon vanhassa salissa puolisen tuntia kestävän lajinäytöksen.

Uusi alkeiskurssi alkaa tiistaina (22. tammikuuta) kello 19 myös lyseon vanhassa salissa.

Suoraviivaisesti hyökkäykseen

Myös Suomen kendoliiton puheenjohtajana toimiva Niko Saikkonen on harrastanut kendoa jo 16 vuotta. Hänellä on 4. danin musta vyö. Kahdella suomalaisella on 7. danin vyö. He ovat helsinkiläiset Markus Frey ja Mikko Salonen.

– Pääsisin 5. danin vyökokeeseen milloin vaan, mutta 7. danin vyöhön saamiseen menisi vielä 11 vuotta, Saikkonen sanoo.

Niko Saikkonen on harrastanut muitakin kamppailulajeja kuten aikidoa, judoa, karatea, jujutsua ja iaidoa. Kendo on kuitenkin voittanut tien miehen sydämeen.

– Kendossa viehättää suoraviivaisuus. Selkä suorana mennään eteenpäin hyökkäykseen. Kendo on loistavaa lääkettä stressiin, hän perustelee.

Niko Saikkonen voitti avoimen dan-cupin vuonna 2001.

– Kerran olen ollut hopealla ja kolme kertaa pronssilla. Vuonna 2010 voitin Tukholmassa kansainvälisen kisan joukkuekullan, Niko Saikkonen summaa.

Nikon puoliso Sanna Saikkonen on myös menestynyt kendoka ja seuran aktiiveja.

– Voitin kultaa Tukholman kansainvälisessä kisassa vuonna 2006 ja hopeaa Brysselissä vuonna 2005, sanoo Sanna Saikkonen.

Kendo on turvallista, vaikka se äkkiseltään vaikuttaa hurjalta harrasteelta.

– Kendo on turvallinen laji, sillä harvoin sattuu mitään loukkaantumisia, Sanna Saikkonen sanoo. (HäSa)

Pasi Honkanen

Asiasanat

Päivän lehti

28.10.2020

Fingerpori

comic