Uutiset

"Kenekään verotus ei kiristy" – valtion budjetin loppusumma laskee 55,1 miljardiin euroon

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) talousarvioehdotus tähtää ennen kaikkea talouskasvun jatkumiseen ja työllisyyden kohenemiseen. Budjettiehdotuksen loppusumma laskee 55,1 miljardiin euroon. Se on runsas miljardi euroa vähemmän kuin tämän vuoden budjetissa.

Julkinen alijäämä pienenee tänä vuonna 1,7 miljardiin euroon. Jos summasta siivotaan Suomen Vientiluoton etuajassa maksamat luotot, todelliseksi alijäämäksi muodostuu 3,2 miljardia euroa. Ensi vuodelle budjetoidaan sama 1,7 miljardin euron alijäämä.

– Olemme hyvin vahvalla käyrällä alijäämän taittamisessa, Orpo sanoi keskiviikkona budjetti-infossaan.

– Velkaantuminen pitäisi saada kokonaan pysähtymään ensi ja seuraavan vuoden aikana. Emme voi elää tässä noususuhdanteessa tulevien sukupolvien piikkiin.

Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 109 miljardiin euroon. Julkisen talouden velkaantuneisuus on taittunut, ja sen odotetaan laskevan alle 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Orpon mukaan kenenkään verotus ei kiristy.

Yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista edistetään 10 miljoonalla eurolla. Työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseen varataan 20 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinotoimistoille ehdotetaan 10,3 miljoonan euron lisäystä aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palvelujen parantamiseen.

Lisäksi budjettiehdotuksessa on varattu lisämäärärahoja muun muassa toisen asteen opiskelijoiden 46,80 euron oppimateriaalilisään, poliisien määrän säilyttämiseen, siviilitiedustelulainsäädännön toimeenpanoon, kuntien digitalisaation lisäämiseen ja Helsingin seudun asuntorakentamisen edistämiseen.

Vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä nostetaan.

Tupakkavero kiristyy, autoverotus kevenee ja asuntolainan korkovähennys supistuu hallitusohjelman mukaisesti.

Maatalouden lisätuen tarve käsitellään Orpon mukaan vasta budjettiriihessä.

Orpo iloitsee erityisesti ennakoitua vahvemman työllisyyskasvun kasvun todellisuudesta.

– Työtuntien määrä on kasvanut, ja työsuhteet ovat vakituisia työsuhteita, eivät näennäistyöllistämistä. Se on mahtava uutinen. Monenlaisia työpaikkoja löytyy nyt joka puolelta Suomea.

Toisaalta työttömien määrä on samaan aikaan pysynyt korkeana, hän huomautti.

Työttömyysasteen trendi on laskenut muutamassa kuukaudessa reilusta 8 prosentista 7,2 prosenttiin. Työllisyysaste nousi kesäkuussa 71,8 prosenttiin.

Työttömyysturvamenojen odotetaan putoavan ensi vuonna 308 miljoonalla eurolla.

Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 28.–29. elokuuta. Hallituksen esitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen 17. syyskuuta.

Tuoreimpia artikkeleita