Uutiset

Kenraalista on toki presidentiksi

Europarlamentaarikko Alexander Stubbin avaus sysiä puolustusvoimien entistä komentajaa kenraali Gustav Hägglundia kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi sai vain hieman liikettä kokoomuksessa ja presidenttipelissä. Stubbin puheenvuoroa on arvioitu lähinnä mielenkiintoiseksi ja kuten olettaa sopii, eniten idea innostaa Stubbin tapaan kokoomuslaisia.

Stubb ei missään mielessä ole ajoituksen mestari. Mitä mieltä on ryhtyä edes keskustelemaan presidenttiehdokkaista juuri nyt? Tasavallan presidentti Tarja Halonen korosti vain muutama päivä ennen Stubbia, että hän ei kerro aikeistaan, koska maa keskittyy lokakuun kunnallisvaaleihin. Presidentti osaa lukea oikein politiikan kalenteria. Vaalit kerrallaan -ajattelu istuu erinomaisen hyvin suomalaiseen kansanvaltaan.

Kun Stubb oli puheensa pitänyt, kokoomuksen kärkikaarti kommentoi ajatusta kohteliaan vaisusti. Kokoomuksen entiset puheenjohtajat Ilkka Suominen ja Sauli Niinistö pitävät Hägglundia hyvänä ehdokkaana. Mitään muuta lausuntoa kaksikolta ei olisi voinut edes odottaa. Mitä mieltä Niinistöllä ja Suomisella olisi tyrmätä sen paremmin Hägglundia kuin Stubbiakaan! Totta kai demokratiassa pitääkin keskustella, ajallaan, presidenttiehdokkaista.

Hägglund on suhtautunut Stubbin esitykseen huumorilla ja samalla hieman vaivautuneena. Sotilaan tavoin Hägglund tunnustaa tosiasian ja toteaa, että presidentti Halosen voittaminen näyttää tämän kansansuosion takia lähes mahdottomalta tehtävältä. Rivien välistä saattaa lukea, ettei Hägglundilla ole poliittista kutsumusta asettua Halosen vastaehdokkaaksi.

Stubb suorastaan ylistää Hägglundin kansainvälistä kokemusta. Sekä sotilaana Suomessa että EU:n ensimmäisenä sotilaskomitean puheenjohtajana Hägglund kasvoi ilman epäilyksiä niiden harvojen henkilöiden mittoihin, joista maan seuraava presidentti on valittavissa. On erinomaisen tärkeää muistaa, ettei presidentin virkaa ole varattu ainoastaan poliitikoille.

Europarlamentaarikko Stubb määrittelee presidentin tehtävän hieman liian suurpiirteisesti väittäessään, että presidentti on kansan hengen kohottaja ja puolustusvoimien ylipäällikkö. Varsinkin vaalitaistelussa presidenttiehdokkaat ovat aina todella kovassa prässissä. Voi vain arvailla, kuinka hyvin Hägglund – tai kuka hyvänsä politiikan ulkopuolelta tuleva ehdokas – pärjäisi vaikkapa suomalaisen sosiaaliturvan tai terveydenhuollon kehittämistä koskevassa keskustelussa.

Presidenttipeli on yhä tiukasti Halosen käsissä. Vaalikuvioista ja ehdokkaista voi käydä pienimuotoista keskustelua, mutta kierrokset kasvavat ratkaisevasti vasta sitten, kun Halonen ilmoittaa suunnitelmistaan. Mikään ei viittaa edelleenkään siihen, että hän heittäisi pyyhkeen kehään yhden kauden jälkeen. Kokonaan uusi ovi aukeaa, jos Halonen jostain toistaiseksi tuntemattomasta syystä ei suostuisi ehdokkaaksi vuoden 2006 presidentinvaaleissa.

On erinomaisen tärkeää muistaa, ettei presidentin virkaa ole varattu ainoastaan poliitikoille.

Päivän lehti

3.6.2020