Uutiset

Kentän ääni kirkolliskokouksessa

Hattulalainen diakonissa Ritva Viitala sanoo, että kirkon ja seurakuntatyön puolustaminen on hänelle tärkeintä. Hän katsoo edustavansa kentän ääntä kirkolliskokouksessa.

-Diakoniatyötä tehdään keskellä ihmisten arkea, ja sitä kokemusta haluan tuoda myös kirkolliskokoukseen.

Viitala on yksi Tampereen hiippakunnan uusista kirkolliskokousedustajista, ja hän on iloinen valinnastaan.

-Olin neljä vuotta sitten ehdokkaana sekä hiippakuntavaltuustoon että kirkolliskokoukseen ja pääsin varasijalle hiippakuntavaltuustoon. Nyt ajattelin, että olisi aika päästä läpi kirkolliskokoukseen.


Hiippakunta voisi hallinnoida

Kirkolliskokous on kirkon eduskunta eli ylin lainsäädäntöelin.

Edustajan tuleva toimenkuva ei ole Viitalalle vielä täysin selvillä, sillä kirkolliskokous kokoontuu kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Sen valiokunnat toimivat väliaikoinakin, mutta niiden paikkajaosta ei ole vielä tietoa.

Isoja asioita on kuitenkin edessä alkaen seurakuntien hallinnon järjestämisestä. Sitä on jouduttu miettimään muun muassa tekeillä olevan kuntauudistuksen takia. Nykyisen kirkkolain mukaan seurakuntien tulee noudattaa kuntarajoja.

Kirkossa on kuitenkin aloitettu rakennemuutoksen suunnittelu. Ajatuksena on, että seurakuntien talous ja hallinto siirrettäisiin nykyistä suurempien yksiköiden eli joko rovastikuntien tai hiippakuntien hoitoon. Tällöin nykyiset seurakunnat voisivat jatkaa toimintaansa kuntarakenteesta riippumatta, mutta ne keskittyisivät hengelliseen työhön.

Viitala sanoo kannattavansa hiippakuntamallia, kuten myös Tampereen hiippakuntavaltuuston enemmistö esitti tämän kuun alussa.

-Nykyinen kirkkolaki on uudistamisen tarpeessa tässä asiassa ja yleensäkin. Se on jäänyt jälkeen muusta lainsäädännöstä ja on säätämisjärjestyksensä takia myös hidas, Viitala sanoo.


Uusheräys korostaa yhteistyötä

Ritva Viitala on lähtöisin Pohjois-Pohjanmaalta, mutta hän on asunut nuorempana eri puolilla Suomea. Hänellä on herätysliiketausta, hän kuuluu ns. Uusheräykseen, joka on yksi lestadiolaisuuden haara. Uusheräys korostaa lähetystyön merkitystä ja toimii tiiviissä yhteistyössä seurakuntien kanssa.

Viitala arvelee, että hänen omassa työssään herätysliiketausta näkyy yhteisöllisyyden ja seurakunnan me-hengen korostamisena.

Naispappeudesta hän sanoo, ettei se ole hänelle ongelma.

-Jos jatkaisin teologian opiskelua, ottaisin valmistuttuani itsekin pappisvihkimyksen. Koen kuitenkin, että olen omalla paikallani juuri diakoniatyöntekijänä.

Toinen jatkuvasti puhuttava aihe kirkossa ovat ns. homoliitot eli samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitot. Nykyinen suositus on, että homo- tai lesbopariskunnalle voidaan järjestää rukoushetki mutta ei varsinaista avioliittoon siunausta.

Viitalan mukaan piispojen ratkaisu on torso.

-Rukous mielestäni sisältää ajatuksen siunaamisesta. (HäSa)

Päivän lehti

26.5.2020