Uutiset

Keppari käteen ja laukkaan

Keppihevoskuume on villinnyt Jaatallin maneesin Lepaalla: Lastenleirillä neljä talon omaa keppihevosta, eli kepparia, ja kahdeksan leiriläisten omaa hyppii esteitä oikeiden hevosten tapaan.

– Keppihevoskuume on tosi vahvana nyt! kertoo Jaatallien omistaja Jaana Teräsaho-Harainen.

Siitä kertoo myös se, että keppihevosten suomenmestaruuskilpailu Helsingissä Kulttuuriareena Gloriassa oli tänä vuonna  loppuunmyyty. Tapahtumaa järjestää Suomen keppihevosyhdistys. 

Kipailut muistuttavat tavallisia ratsastuskilpailuja monella tapaa. Esimerkiksi kouluratsastusta voi harrastaa keppihevosilla, niillä on samat askeleet ja luokat kuin oikeilla hevosilla.

Kepparinäyttelyissä arvostellaan keppihevosen ulkonäkö, ompelukset, korvat, harjansiisteys ja niin edelleen. 

Kepparit tekivät paluun suosioon noin kuusi vuotta sitten, ja tänä vuonna niitä on taas entistä enemmän.

Jaatalleilla isommat tytöt avustavat 6–10-vuotiaita leiriläisiä, mutta välillä intoutuvat itsekin mukaan hyppimään.

Tavallisimmin keppariharrastajat ovat 5–10-vuotiaita, mutta ne jotka jatkavat sen jälkeen, ovat tosissaan lajin kanssa.

– Tällehän ei ole mitään ikärajaa, vakuuttaa Teräsaho-Harainen.

Lastenleirien osana on nykyisin keppareilla ratsastusta ja monet pitävät myös kotonaan omia parin päivän kepparileirejä.

– Minulta pyydetään ruusukkeita palkkioksi niihin, sanoo Teräsaho-Harainen.

Ratsastustuntien ihan oikeisiin hevosiin liittyviä asioita on helppo harjoitella keppihevosilla. Esimerkiksi laukanvaihdot sujuvat myös keppareilla ratsastettaessa.

– Kepparit myös harjataan ja voidaan loimittaa kylmällä.

Levossa oleville keppareille puetaan pinteli, eli hevosen jalkaa tukeva ja suojaava kangasside.

Käytännössä kaikissa suurissa hevosiin liittyvissä tapahtumissa ja messuissa kepparit ovat nykyisin todella edustettuina.

– Keppihevosten tarvikkeita löytyy niistä yhtä lailla kuin oikeidenkin hevosten.

Tarvikkeita voi aivan yhtä hyvin tehdä myös itse. Nerokkaimmat syntyvätkin omista oivallluksista. Esimerkiksi Jaatallin lierillä ratsastava Venny Veijalainen on tehnyt suitset Lilja-hepalle itse vanhasta laukun hihnasta.

Ronja Kauton villainen Aprilli-hevonen on kokonaan itse tehty. Hänellä on ollut keppareita aiemminkin, mutta tämä on ensimmäinen itse tehty.

Teräsaho-Harainen ostaa omat kepparinsa myös kasvattajalta, kuten oikeat hevosetkin.

– Kepparit voivat jo syntyessään olla täysikasvuisia, esimerkiksi 8-vuotiaita.

Erirakenteisia keppihevosia käytetään erilaisiin tarkoituksiin:

Lyhyellä kepillä oleva keppari on estekeppari, pitkäkeppinen keppari soveltuu maastoon ja kouluratsastukseen.

Esteitä keppareille rakennetaan luonnonmateriaaleista. Myös aurauskeppejä käytetään radalla.

– Välillä kepparitkin vikuroivat ja radalla tulee pudotuksia, kertoo Teräsaho-Harainen.

Hänen mukaansa keppariharrastus on hyvin liikunnallinen laji.

– Samalla kehittyy ajatus vastuusta, kun keppihevosta ruokitaan ja hoidetaan kuin tavallistakin hevosta.

Harrastus ei tule myöskään kalliiksi, sillä lähes kaiken pystyy tekemään itse.

Teräsaho-Harainen on silti tyytyväinen, että tänä kesänä Jaatalleilla ei järjestetä pelkästään keppareihin keskittyvää leiriä.

– Silloin täytyy laukata maastossa pitkiä aikoja, ja se käy kunnon päälle! 

Äidin ja tyttären harrastus kasvoi kepparibisnekseksi

Kolme vuotta sitten Lepaalla asuva Virva Klaasio päätti, ettei tee enää yhtään keppihevosta.

– Se oli sen jälkeen, kun olin tehnyt silloin 9-vuotiaalle tyttärelleni Julialle ensimmäisen keppihevosen. 

Julia kuitenkin alkoi harjoitella äidin piirtämän kaavan ompelua. Nyt perheen keppihevostelu on räjähtänyt käsiin. Taikakeppari-nettikauppa on vuoden alusta myynyt noin 600 keppihevosta.

Nykyisin 12-vuotias Julia Aarnekivi valmistaa käytännössä kaiken vapaa-aikansa hevosia: niitä syntyy ennen koulua ja sen jälkeen.

Nyt Klaasio antaa myös Hämeen Sanomien lukijoille ohjeet omien keppareiden tekoon.

Heidän oma nettikauppansa löytyy osoitteesta www.taikakeppari.fi

 

Päivän lehti

28.1.2020