Uutiset

Kerjäläiset purevat auttajansa kättä

Meille, jotka emme uinuneet historian oppitunneilla muinaisen Kreikan uljas historia säilyy kirkkaana mielissä. Jo antiikin aikoina maassa sikisi yhä tänäkin päivänä käyttökelpoista filosofiaa, fysiikkaa ja muuta tiedettä, taiteista, kulttuurista ja olympialaisista puhumattakaan.

Vanha sivistyskansa taisi sodankäynnin hienoudet, loi demokratian ja myös byrokratian. Moni meistä tuntee edelleen kreikkalaisten pylväiden koristelutyylit, Iliaan ja Odysseian sekä Homeroksen runouden.

Mitä mieltä ylentävää tulee mieleen nykyisestä Kreikasta? Eipä juuri mitään. Kreikka ei tuota yhtään laajasti maailmalla tunnettua merkkitavaraa, ei autoja, koneita tai laitteita. Köyhtynyt maa elää kituuttaa turismilla ja myy ulkomaille oliiviöljyä, viinejä, hedelmiä ja joitakin kasviksia. Vuohet ja lampaat ilmentävät taantuneen maan alkeellista maataloustuotantoa.

Kreikka on kansakuntana romahtanut entisestä ryhdistään ja suuruudestaan. Sen talous on raunioina tärkeimpien turistikohteidensa tapaan.

Takavuosina kreikkalaisuus ilmeni tiedotusvälineissä ikääntyneinä elostelevina laivanvarustajina, jotka makoilivat kauniiden ja itseään tuntuvasti nuorempien naisten kanssa huvijahtiensa kansilla. Rahaa näille kroisoksille tuottivat mukavuuslippujen alla purjehtivat, ala-arvoiset rahti- ja säiliölaivat.

Ja nyt muiden euromaiden, myös Suomen pitäisi vipata rahaa ja vieläpä paljon moisille vempuloille. Kyllä ottaa koville.

Kreikka on itse tyrinyt asiansa, tuli viekkaudella ja vääryydellä europerheeseen mukaan ja mankuu nyt apua kavereiltaan. Se olettaa, että euromaat toimivat keskinäisen vakuutusyhtiön hengessä. Kun kaverilta palaa sauna, rakennetaan porukalla uusi.

Ja mitä tekevät kreikkalaiset itse hätänsä hetkellä? Osoittavat mieltään, riehuvat kaduilla ja lakkoilevat. Jokainen mellakoissa heitetty kivi pudottaa muiden eurooppalaisten silmissä kreikkalaisten luottoluokitusta.

Kreikkalaiset purevat sitä kättä, jonka pitäisi pelastaa maa turmiolta.

Suomen eduskunta on kovan paikan edessä käsitelleessään valtion lisätalousarviota, jonka ainoa momentti on Kreikan laina. Eduskuntavaalit ovat jo ovella ja puolelletoistamiljardille eurolle olisi kotimaassakin verrattoman hyviä kohteita.

Voi, mikä mainio tilaisuus avautuukaan oppositiolle iskeä, vaikka vakavasti otettavia vaihtoehtoja taitaa lopulta olla kovin vähän. Tämä on tilaisuus, joka ei toistu ja siitä revitään varmasti kaikki ilo irti.

Suomi joutuu lainaamaan rahaa maailmalta auttaakseen Kreikkaa, ei valtion kassassa vaadittua summaa ole. Ei ole ollenkaan kohtuutonta kysyä tilannetta toisin päin. Lainaisiko Kreikka rahaa pohjoiselle euroveljelleen, jos tällä olisi tukalaa?

Kreikka on tosin vain lainojen läpikulkupaikka. Se maksaisi velkojaan saksalaisille ja ranskalaisille suurpankeille, jotka ovat vipanneet persaukiselle maalle aivan liikaa rahaa sen maksukykyyn nähden. Sääli ei tulisi, vaikka rahoituspaketti kaatuisikin.

Meille ei ole kertynyt kiitollisuudenvelkaa nykykreikkalaisille, vaikka olemme saaneetkin osamme länsimaisesta sivistyksestä.

jukka.viitaniemi@hameensanomat.fi