fbpx
Uutiset

Kesä koitti Mäkelän tilan lehmille

– Kuka tässä katsoo ketä?

Tuottajain Maidon Mirja Heikkistä nauratti näkymä Mäkelän tilan laitumen laidalla Janakkalan Hyvikkälässä. Paimenlanka-aidan toisella puolella toljottivat juuri ulos päässeet Mäkelän tilan lehmät ja toisella puolella patsastelivat Tarinmaan koululaiset.

Kumpikin osapuoli näytti intensiivisen kiinnostuneelta toisistaan.

Kaiken kruunuksi läheiseltä Haapajärveltä nousi kaksi joutsenta katsomaan, mikä ihme tapahtuma on saanut satakunta ihmistä kokoontumaan keskelle rauhallista maaseutua.

Mediatapahtuma laitumen reunassa

Lähes 70 koululaisen lisäksi paikalla oli Valion ja MTK:n väkeä, toimittajia, valokuvaajia ja tv-väkeäkin. Ja tietysti tilan väki eli Pertti ja Erja Mäkelä lapsineen – Mäkelöiden kolme poikaa ja tytär ovat aikuisia ja työskentelevät tilalla.

Lehmien laitumelle pääsystä on tänä keväänä tehty iso mediatapahtuma Suomessakin. Keille tahansa avoimia tilaisuuksia järjestetään touko-kesäkuun aikana 16 eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Hauholla laidunkausi avataan 19. toukokuuta.

– Ruotsissa ja Tanskassa nämä ovat isoja tapahtumia. Tanskassa niihin osallistuu jopa 100 000 henkeä vuodessa, kertoi kehityspäällikkö Jaana Kiljunen Valiolta.

Lehmien riemu hillittyä

Sellaiset lehmät, jotka ovat kyhjöttäneet koko talven paikallaan parsinavetassa, saattavat riehaantua rajustikin, kun vihdoin pääsevät vapauteen ja ulkoilmaan.

Mäkelän lehmät käyttäytyivät kuitenkin melko hillitysti, sillä niiden “kotina” on pihattonavetta, jossa pääsee liikkumaan ja josta pääsee ulos myös talvella. Tosin talvella lehmien käytössä on vain pienehkö jaloittelutarha.

Rauhallisuus johtui kuulemma myös siitä, että kyse on isosta karjasta. Suuressa joukossa kaikki lehmät eivät tunnista toisiaan, joten pomon asemasta ei tarvitse otella.

Vasikat pitivät vieraista

Tokaluokkalainen Joona Kero oli vaikuttunut erityisesti vasikoista, joita koululaiset pääsivät katsomaan navettaan.

– Yksi söi mun hihaa ja takinhelmaa. Katso vaikka!

Poika näytti märäksi nuoltua ulkoilutakkiaan. Hän kertoi tykästyneensä varsinkin yhteen mustavalkoiseen vasikkaan, jota hän kutsui Keijoksi.

Tilalla osa-aikaisesti työskentelevä perheen tytär Satu Mäkelä kertoi, että Keijo ei itse asiassa ole enää vasikka, vaan hieho, sillä yli puolivuotiaita lehmiä kutsutaan hiehoiksi.

Ja jos saivartelemaan ruvetaan, Keijo ei sopisi ainakaan viralliseksi nimeksi kyseiselle eläimelle, sillä lehmät ja hiehot ovat naispuolisia nautoja.

Mulleja (eli miespuolisia nautoja) tilalla on vain pienten vasikoiden joukossa. Kahden kolmen kuukauden ikäisinä ne lähetetään pois, sillä maitotilalla ei ole niille käyttöä.

Kaikki lehmät eivät pääse laitumelle

Isäntä Pertti Mäkelä kertoi vierailleen, että tilalla 140 lehmää, joiden ruokkimiseen tarvitaan kaiken kaikkiaan 250 hehtaaria peltoa. Omaa peltoa tilalla on 47 hehtaaria ja sopimuspeltoa 40 hehtaaria.

Asetuksen mukaan parvinavettalehmien on päästävä laitumelle vähintään 60 päivänä kesä-syyskuussa. Pihattonavetoissa lehmät pääsevät jaloittelemaan joka tapauksessa, joten niiden laiduntaminen ei ole pakollista.

Mäkelän tilalla lehmät kuitenkin pääsevät laitumelle joka kesä, vaikkei se pakollista olekaan. Koko maan lehmistä laiduntaa noin 80 prosenttia, pihattolehmistä alle puolet. (HäSa)

Kaikille kiinnostuneille avoin lehmien laitumellelaskutilaisuus järjestetään Antti ja Niina Kukkosen tilalla Hauholla 19.5. kello 11 alkaen.

Menot