Uutiset

Kesäistä vatsatautia voi yrittää välttää hyvällä käsihygienialla

Menikö vatsa kuralle reissussa? Matkaripuli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan turistin yleisin terveysongelma. Ulkomailla matkaava saa 10–40 prosentin varmuudella ripulin. Äkillisen vatsataudin aiheuttaa bakteeri, virus tai loinen.

– Kotimaassa saadun taudin aiheuttaja on yleensä aina virus, usein norovirus. Matkalta saatu ripuli on puolestaan lähes aina bakteeritauti, selittää Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori ja erikoislääkäri Anu Kantele.

Ulkomainen bakteeritartunta tuo mukanaan vesiripulin, joka kestää 2–5 päivää. Usein myös vatsaa kouristelee, ja joskus kuume voi nousta hetkellisesti. Kotoinen virustauti sen sijaan on yleensä rajumpi. Virus voi panna myös oksentamaan.

Matkaripuleista suurin osa, noin 80 prosenttia, johtuu bakteereista. Useimmiten ne tulevat saastuneen ruoan tai juoman mukana.

Puhtaus ja valikoiva syöminen. Vatsatautia voi yrittää estää kunnollisella käsi- ja ruokahygienialla.

– Yksinkertaisia neuvojahan nämä ovat. Kannattaa välttää hanaveden juomista ja juomiin lisättäviä jääpaloja sekä syödä vain höyryävän kuumana tarjoiltavia ruokia. Kädet pitää pestä huolellisesti ennen ruokailua ja aina vessassa käynnin jälkeen, Anu Kantele ohjaa.

Sairastumisen todennäköisyys tosin vaihtelee matkakohteen mukaan, sillä esimerkiksi Intiassa vatsataudin saa monta sataa kertaa todennäköisemmin kuin vaikkapa Portugalissa.

Entä onko maitohappobakteerien napsimisesta hyötyä? Tai tappaako päivittäinen konjakkihörppy vatsapöpöt?

– Alkoholin ja maitohappobakteerin ripulia ennaltaehkäiseviä näyttöjä ei juurikaan ole, Kantele sanoo.

Tutkimuksissa on todettu, että probiootteja sisältävien valmisteiden matkaripulia ehkäisevä teho on alle 10 prosenttia.

– Käytännössä matkaripulin täydellinen ennaltaehkäisy on aika mahdotonta, koska syömistä ja juomista ei voi välttää. Huonon hygienian alueilla bakteerit ovat usein päässeet ruokaan jo valmistusvaiheessa.

Silti aina kannattaa muistaa varovaisuus ja hyvä käsihygienia.

– Jo pieni määrä bakteereita voi sairastuttaa, mutta oireiden rajuus riippuu toki siitä, paljonko bakteereita on saanut ja mikä on oma tausta. Sekin vaikuttaa, jos on aiemmin sairastanut saman pöpön aiheuttaman ripulitaudin. Ihmiselle nimittäin kehittyy taudin yhteydessä suolistoon vasta-aineita, jotka voivat torjua vastaavan taudinaiheuttajan seuraavalla kerralla. Paljon reissaavan matkaripulit saattavat siksi olla lievempiä kuin matkustusta välttelevän ensimmäiset taudit.

Kanteleen mukaan matkakohdetta pohtiessa kannattaa pyrkiä valitsemaan pienemmän ripuliriskin alueita.

– Hysteriaan ei ole syytä sortua. Matkaripuli on useimmiten lievä eikä vaikuta päivittäisiin suunnitelmiin. Pahin vaihe on usein nopeasti ohi, hän muistuttaa.

Matkaripuli on yleensä vaaraton tauti, joka menee itsestään ohi ja jota ei tarvitse hoitaa antibiooteilla. Tai Kanteleen mukaan ei saisikaan hoitaa, vaikka maailmalla antibiootteja matkailijoille helposti määrätäänkin.

– Mikrobilääkitys lyhentää matkaripulin kestoa maksimissaan 1,5 vuorokautta, mutta siitä voi olla matkailijalle selvää haittaa. Antibiootti tekee elimistössä tilaa pahemmille bakteereille, jotka sitten tuodaan tuliaisina kotimaahan.

Kantele tarkoittaa superbakteereita, jotka ovat resistenttejä antibiooteille. Superbakteerin saanut matkailija kantaa sen tietämättään kotimaahan. Yleensä matkailija ei itse saa siitä tautia, mutta voi levittää sitä. Näin bakteerit voivat myös päätyä sairaaloihin, joissa muutenkin on huoli antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista.

– Tästä syystä antibioottikuuriin ei pitäisi turvautua turhaan. Jopa 90 prosenttia ripulitaudeista hoituu ilman antibiootteja, hän sanoo painokkaasti.

Anu Kanteleen johtaman tutkimusryhmän tuloksista selvisi viime vuonna, että sekä matkaripuli että sen hoito antibiootein altistavat vastustuskykyisille bakteereille: esimerkiksi Intian niemimaalla ripuliin sairastuneista ja antibioottikuurin nauttineista peräti 80 prosentilla oli superbakteeri suolistossaan.

– Yli 350 miljoonasta vuosittaisesta tropiikin matkailijasta lähes kolmannes vie kotimaahansa monille lääkkeille vastustuskykyisen bakteerin. Tästä syystä kansainvälisiä hoito-ohjeita korjataan parhaillaan, jotta antibiootti ei olisi ensilinjainen hoito matkaripuleissa, Kantele selittää.

Kanteleen vetämän tutkimusryhmän tulokset ovat toimineet kimmokkeena ohjeiden päivitykselle.