Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kokee, ettei koulujen kesälomien siirtämistä haluttu selvittää hallituksessa.
Uutiset

Kesälomien siirtoa selvitettiin keväällä, mutta seinä tuli vastaan – ministerit eri linjoilla: ”On puuttunut koulumaailman ääni”

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on toivonut koulujen kesälomien siirtämisestä aiempaa laajempaa selvitystä. Hänestä opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on ollut haluton selvityksen teettämiseen. Opetusministeri kertoo kuitenkin olevansa keskustelulle avoin.

Koulujen kesälomien siirtosuunnitelmat vaikuttavat pysähtyneen aihetta koskeviin erimielisyyksiin hallituksessa.

Toukokuussa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi selvityksen, jossa tutkittiin lomien siirron kansantaloudellisia vaikutuksia. Selvitys tehtiin elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) pyynnöstä.

Selvityksen julkaisemisen yhteydessä Lintilä toivoi (LM 4.5.), että lomien siirtoa käsiteltäisiin mahdollisesti jo syksyn budjettiriihessä tai viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Syksyn budjettiriihi kuitenkin tuli ja meni. Lintilä kertoo Lännen Medialle, ettei selvityksiä ole sitten kevään jatkettu, vaikka hän oli asiaa toivonut.

– Minulla oli tarkoituksena, että tämä olisi viety osaamisen ja koulutuksen ministeriryhmään ja sitä kautta olisi asetettu selvitys liikkeelle. Ministeri [Sanni] Grahn-Laasonen (kok.) sitten ilmoitti, ettei hän tue tätä eikä ole valmis tällaista selvitystä tekemään, Lintilä sanoo.

Lintilä kertoo tavoitelleensa sitä, että keväällä käytäviä hallitusneuvotteluja varten lomien siirrosta olisi ollut valmis ja kattava työpaperi.

Opetusministeri: koulumaailman ääni puuttunut

Koulujen lomiin liittyvät asiat kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan ja opetusministeri Grahn-Laasoselle.

Grahn-Laasonen kommentoi sähköpostitse LM:lle, että hän on valmis käymään lomien ajankohtaa koskevaa keskustelua. Siirtoa pitäisi hänestä pohtia ensisijaisesti ”koulumaailman, oppimisen, lasten ja perheiden näkökulmasta.”

– Minua on häirinnyt, että keskustelusta on puuttunut koulumaailman ääni, ja näkökulma on ollut yksinomaan elinkeinoelämän intresseistä lähtevää, Grahn-Laasonen vastaa.

Hän totesi samaa jo tuoreeltaan TEM:n selvityksen julkaisun jälkeen.

Hän arvioi, että loma-ajan muuttamisella on vaikutusta muun muassa ylioppilaskokeiden ja oppilaitosten opiskelijavalinnan ajankohtiin. Kevätlukukausi on myös jo nyt syyskautta pidempi, opetusministeri toteaa.

Lomien mahdollisen siirron voisi hänestä toteuttaa osana jotain laajempaa muutosta, kuten esimerkiksi opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä.

Myös Lintilästä muutos pitäisi tehdä perheiden ja oppilaiden ehdoilla.

– Kyllähän kansantalous on alisteinen perheiden ja koululaisten tilanteelle, hän toteaa.

Kattavan selvityksen olisi Lintilän mielestä voinut kuitenkin tehdä.

Matkailutulot kasvaisivat

TEM:n julkaisemassa selvityksessä tarkasteltiin pelkästään sitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alalle olisi, jos koulujen kesälomat alkaisivat kaksi viikkoa nykyistä myöhemmin ja vastaavasti loppuisivat nykyistä myöhemmin kesällä.

Toukokuussa julkaistussa selvityksessä arvioitiin, että matkailutulot kasvaisivat yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi siirto lisäisi henkilöstön tarvetta vuodessa noin 1 300 henkilötyövuodella.

Kasvua tulisi selvityksen mukaan esimerkiksi ulkomaanmatkailusta, koska Suomen ja Keski-Euroopan lomakaudet osuisivat paremmin päällekkäin.

Matkailuala hyötyisi

Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti keväällä, että koulujen kesälomien siirto kasvattaisi matkailualan tuloja 219 miljoonalla eurolla vuodessa.

Muutos lisäisi henkilöstötarvetta 1 300 henkilötyövuodella.

Selvityksessä arvioitiin, millaisia vaikutuksia olisi kesälomien siirrolla alkamaan kaksi viikkoa nykyistä myöhemmin.

WSP Finland -yhtiö laati selvityksen ministeriön toimeksiannosta.

Lähde: TEM

15 tuoreinta

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930