Uutiset

Kesämyrskyistä mittavat vahingot

Kesämyrskyt Asta ja Veera ovat tehneet paikoin rumaa jälkeä. Kymmenettuhannet ihmiset ovat olleet vailla sähköä useita päiviä, maantie- ja rautatieliikenne on väylille kaatuneiden puiden takia suurissa vaikeuksissa. Rakennuksia ja muuta omaisuutta on vaurioitunut, mutta toistaiseksi on vältytty ihmishenkien menetyksiltä. Muutama loukkaantunut on tosin joutunut hakeutumaan sairaalaan saamaan hoitoa vammoihinsa.

Kahden ukkosmyrskyn aiheuttamia taloudellisia menetyksiä on toistaiseksi mahdotonta arvioida. Osa tuhoutuneesta omaisuudesta, myös metsistä, on vakuutettuja, osa puolestaan ei.

Läheskään kaikki vahinkoa kärsineet eivät ole vielä laatineet vakuutusyhtiöilleen vahinkoilmoitusta, sillä myrskytuhojen raivaus ja muu jälkiselvittely on vaatinut lähes ympärivuorokautista työtä.

Myrskyjen tulo Suomeen tiedettiin hyvissä ajoin etukäteen. Meteorologian menetelmät ovat kehittyneet ja tarkentuneet, sääennusteet pitävät entistä paremmin paikkansa. Tosin tuhon voimaa ja laajuutta ei ennalta osattu arvioida, mutta myrskyrintaman kulkusuunta oli tiedossa. Viikon takainen Asta-myrsky kulki Savosta Keski-Pohjanmaan rannikolle, keskiviikkoinen Veera puolestaan raivosi etelärannikolta Keski-Suomen läpi Kainuuseen saakka.

Rajuilmat ja niiden jälkihoito teettävät paljon ylimääräistä työtä. Kun tilanne on päällä, pelastuslaitokset ovat ylityöllistettyjä ja ne joutuvat priorisoimaan avun tarvitsijat. Tuhojen raivaus ja siivous kestää kuukausia. Tällä hetkellä metsää on nurin runsaan miljoonan kuutiometrin verran. Määrä on huomattava, joskaan se ei vielä puumarkkinoita tai teollisuutta järkytä. Suomen metsäteollisuus käyttää vuosittain puuta suhdanteista riippuen 60-70 miljoonaa kuutiometriä.

Myrskypuu on ongelmallista monessa mielessä. Sen korjuutyö on hidasta ja tekijälleen myös vaarallista. Runnelluista puista ei saa laatuvaatimukset täyttävää sahatavaraa, vaan ne päätyvät sellukattilaan. Myrskyleimikoiden korjuutyöllä on aina kiire, sillä tuhohyönteiset iskevät nopeasti ja leviävät tuhoalueilta pian myös terveisiin metsiin.

Sähkölinjoja ylläpitävät verkkoyhtiöt ovat korvausvelvollisia sähköttä jääneille 700 euroon asti. Summa saattaa tuntua suurelta, mutta se ei riitä kattamaan esimerkiksi maitotilojen vahinkoja, jos maito jää toimittamatta meijeriin monena päivänä peräkkäin.

Kesämyrskyjen jälkeen on tuhoalueilla jo ehditty huudella valtiota apuun. Yhdeksi vahingonkorvaajaksi on keksitty myös EU:n solidaarisuusrahasto, josta muun muassa Ruotsi on saanut avustusta myrskytuhojen korvauksiin.

Tuhoihin tutustuneen elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mallia verkkoyhtiöiden yhteisvastuullisesta vahinkorahastosta ei kannata ampua suoralta kädeltä alas.

Kukaan ei tiedä, kenen linjat seuraavaksi kaatuvat, mutta joka vuosi ne eivät tuhoudu kaikilta yhtiöiltä. Vahinko kiertää.