fbpx
Uutiset

Kesästä tulee kiireinen

Monet terveydenhuollon palvelupaikat joudutaan sulkemaan kesän ajaksi, kun sairaanhoitajille on yhä vaikeampaa saada sijaisia.

– Pelkkä ihmismäärä ei riitä, vaan sijaisilla pitäisi olla tarpeeksi kokemusta ja taitoa, pohtii sairaanhoitaja Jenna Bister.

Jouluna valmistunut Bister on töissä Kanta-Hämeen keskussairaalan teho-osastolla.

Yksi syy kasvavaan hoitajapulaan ovat alanvaihtajat, joita on lähi- ja sairaanhoitajissa Tehyn arvion mukaan jopa 30000.

– Osa on myös jatkokouluttautunut tutkijoiksi, opettajiksi tai mennyt lääkevalmistajille töihin, listaa Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusvastaava Hanna Naakka.

Laman aikaan 1990-luvulla sairaanhoitajia myös muutti töiden perässä ulkomaille .

– En ole nähnyt tutkimusta, kuinka moni tuli takaisin ja palasivatko he sairaanhoitotyöhön, Naakka sanoo.

Myös Kanta-Hämeen keskussairaalan johtava ylilääkäri Markku Järvinen tietää, ettei koko koulutettu reservi ole käytössä. Ruuhka-Suomessa sairaanhoitajapulaa on ollut pitkään. Nyt ongelma on siirtymässä myös muualle.

– Sijaisten saaminen on vaikeutunut aiemmista vuosista. Meillä on vieläkin kesäsijaisuuksia täyttämättä.

Laman jälkeen alan vaihto

Lamasta selviytymisen myötä hoitoalalla vakinaistettiin paljon ihmisiä ja tilanne vakautui. Nyt sairaanhoitajille on jälleen kysyntää, kun väkeä jää eläkkeelle ja kansan ikääntyessä hoitotarvekin on lisääntynyt.

Hoitajapulaan on herätty liian myöhään. Parin vuosikymmenen aikana uusia sairaanhoitajia ei juuri palkattu, joten työtä turhaan etsineet hakeutuivat muihin ammatteihin.

Ne, jotka ovat työllistyneet omalle alle, ovat joutuneet tekemään liikaakin töitä. Säästösyistä työvoimaa ei ole palkattu tarpeeksi. Loppuun palaneet sairaanhoitajat eivät lisää alan vetovoimaisuutta nuorten silmissä.

– Palkan ja työolojen pitäisi olla nykyistä kilpailukykyisempiä, Järvinen muistuttaa.

Hämeenlinnalla on myös hankala paikka puoleensavetävien Helsingin ja Tampereen välissä.

– Keskussairaaloissa palkka ei yllä yliopistosairaaloiden tasolle, toteaa Etelä-Hämeen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Katja Holopainen.

Aikuiskoulutus epävarmaa

Hämeen ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaopintoihin on ollut hyvin hakijoita.

– Nuoret ovat hoksanneet, että alalla on työtä tarjolla, Naakka kommentoi.

Aloituspaikkojen määrä hoitotyön koulutuksessa ei ole Hämeessä lisääntynyt, vaikka tarvetta olisi. Myös työnantajien mielestä aloituspaikkojen on säilyttävä vähintään nykyisellä tasolla, jotta valmistuneita sairaanhoitajia riittää Kanta-Hämeen alueella etenkin kaikkiin erikoissairaanhoidon töihin.

Suurin ongelma koulutusmäärien suunnittelussa on aikuiskoulutus, jonka tulevaisuus on epäselvä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee aikuiskoulutuspoliittisia linjauksia, joista ei vielä ole tarkempaa tietoa.

– Avoin tulevaisuus vaikuttaa siten, että esimerkiksi Hämeen ammattikorkeassa aikuisten aloituspaikkoja on vähennetty sosiaali- ja terveysalalta. Kun aikuiskoulutuksen paikoista ei ole täyttä selvyyttä, niin pitkässä juoksussa sairaanhoitajaksi valmistuu yhä vähemmän ihmisiä, Naakka selventää.

Myös yksityiset sairaanhoitopalvelut lisääntyvät, mikä voi houkutella työntekijöitä julkiselta puolelta ja lisätä sairaanhoitajapulaa. (HäSa)

Menot