Uutiset

Keski-ikäinen opettaja ja sairaanhoitaja päättävät valtuustossa

”Valtuuston pitäisi olla kunnan kuva, että kaikki näkökannat tulisivat esiin. Enemmän vielä toivoisi olevan niitä, jotka ajattelevat kokonaisuutta eivätkä vain sitä omaa osaansa.” (Erkki Pekkanen, 52, Lammi)

Kanta-Hämeen kunnanvaltuustoissa istuu keski-ikäistä, hyvinkoulutettua väkeä. Tyypillinen miesvaltuutettu on 51-vuotias rehtori, yrittäjä tai maanviljelijä. Keskimääräinen naisvaltuutettu on puolestaan 48-vuotias sairaanhoitaja.

”Luulen, että me terveydenhuollossa työskentelevät naiset olemme hyvin perillä siitä, missä mättää. Esimerkiksi vanhusten asiat ovat niin lähellä itseä, että niihin olisi hyvä saada parannusta.” (Erja Hirviniemi, 48, Riihimäki)

Terveydenhuollon jälkeen naispäättäjien siviiliammatti liittyy useimmiten koulutukseen, sosiaali- tai kaupalliseen alaan. Naisia valtuustoissa on miehiä vähemmän kaikissa muissa kunnissa paitsi Hämeenlinnassa.

Hämeen Sanomat selvitti kunnanvaltuutetun muotokuvan Hämeenlinnassa, Hattulassa, Janakkalassa, Lammilla ja Riihimäellä.

Hattulassa nuorimmat päättäjät

”Vähän valitettavaa on, että meitä viisikymppisiä siellä istuu. Olisi kaikkien etu, jos nuoria tulisi tasaisesti ja valtuusto uudistuisi aina kahden-kolmen kauden jälkeen.” (EP)

Kunnanvaltuuston kokoussaliin astelee usein eläkeikää hipova mies, jolla on vuosikymmenten valtuustokokemus.

Nuorimmat valtuutetut löytyvät Hattulasta, jossa naispäättäjät ovat noin 43- ja miesvaltuutetut 48-vuotiaita. Vanhinta väki on puolestaan Riihimäellä: miesvaltuutetut ovat noin 55-vuotiaita ja naistenkin keski-ikä hipoo 51 vuotta.
Naisvaltuutetut ovat keskimäärin pari vuotta mieskollegojaan nuorempia. Ainoastaan Hämeenlinnassa naispäättäjät ovat miehiä vanhempia.

Riksussa opettajia, Janakkalassa eläkeläisiä

”Kai useimmilla opettajilla on jokin palo tai tarve puuttua toisten asioihin. Maailmanparantajiahan tässä ollaan.” (EP)

Kuntakohtaisia eroja on myös valtuutettujen ammattitaustoissa. Hämeenlinnassa neljännes päättäjistä saa palkkansa terveydenhuollon parista, kun taas Riihimäellä on paljon opettajia. Lammilla kunnan asioista päättävät maanviljelijät, mutta Janakkalassa heitäkin enemmän valtuustossa on eläkeläisiä.

Tavallisia duunareita valtuustoissa on melko vähän, suhteessa eniten Riihimäellä ja Janakkalassa.

Ehkä hieman yllättävää on, että Hattulassa upseeritausta löytyy vain kolmelta valtuutetulta ja heistäkin kaksi on jo lopettanut työnsä varuskunnan palveluksessa.

Perheasiat kunnossa

”Vähän huonosti jää aikaa perheelle. Aina on pois jostakin. Ei se mikään ihan ongelmaton juttu ole.” (EP)

Vaikka voisi kuvitella, että yksin elävillä on enemmän aikaa ja energiaa yhteiskunnallisten asioiden hoitoon, perheelliset ovat kansoittaneet valtuustot. Selvä enemmistö Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun valtuutetuista on naimisissa ja yli puolella valtuutetuista on lapsia.

Vaikka valtuutettujen keski-ikä on kivunnut 50 vuoteen, yllättävän monella on alaikäisiä lapsia. Keskiarvopäättäjän perhe on kaksilapsinen. Miesvaltuutetuilla on lapsia hieman naisvaltuutettuja enemmän.

”Varmasti on niinkin, että kun perustaa perhettä, alkavat kunnalliset palvelut kiinnostaa toisella tavalla kuin ennen.” (EP)

Koko maan kunnanvaltuutetuista kaksi kolmannesta asuu perheessä, joihin kuuluu molemmat puolisot ja alaikäisiä lapsia. Vain 8 prosenttia on yksineläjiä. Avoliitossa elää 12 prosenttia Suomen kunnanvaltuutetuista.

Maisterilla on tuplapalkka

”Valtuustossa tulisi katsoa asioita laajasti, vaikka kaikki näkökannat pitääkin saada kuuluviin. Hyvä kun olisi maantieteellisesti ja muiltakin intressiryhmiltään kattava joukko päättämässä.” (EP)

Kuntalaiset äänestävät valtuustoon itseään koulutetumpaa väkeä. Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla joka kolmas valtuutettu on opiskellut yliopistossa tai korkeakoulussa.

Kaikkein koulutetuinta väkeä istuu kaupunginvaltuustoissa: Hämeenlinnassa maisterin paperit on lähes joka toisella, Riihimäelläkin 37 prosentilla valtuutetuista. Vertailun vuoksi esimerkiksi Janakkalassa yliopistokoulutus on kahdella viidestä valtuutetusta.

”Kyllä kai se on enemmän elämänarvoista kuin tulotasosta kiinni, millaisten ihmisten asiat ovat lähellä sydäntä.” (EH)

Kenties koulutustaustansa vuoksi kunnanvaltuuston väki on myös selvästi äänestäjäkuntaansa äveriäämpää. Kantahämäläisten kunnanvaltuutettujen keskitulot olivat vuonna 2000 liki 30 000 euroa, kun täkäläiset äänioikeutetut tienasivat samaan aikaan keskimäärin 16 500 euroa vuodessa.

Tätä suurempi ero äänestäjien ja valtuutettujen tuloissa on ainoastaan Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa.

”Onhan se nähty, että ihmiset lähtevät iäkkäämmistä ja korkeammista yhteiskuntaluokista herkemmin äänestämään ja se taas kertaantuu valtuustoon kokoonpanossa.” (EH)

Pulpetti löytyi jo 1970-luvulla

”Jos ihan järkevästi ajatellaan, niin kyllä viides kausi on jo liikaa. Aika monella se rupeaa olemaan jo enemmän velvollisuus kuin oma pyrky.” (EP)
Kun kuntapolitiikan makuun kerran on päässyt, ei sieltä yleensä ihan heti putoa tai jättäydy vapaaehtoisesti pois.

Vain kaksi viidestä valtuutetusta on ensikertalaisia. Heistäkin moni on noussut valtuustoon kesken kauden varsinaisen valtuutetun paikkakunnanvaihdon tai kuoleman vuoksi.

Tämänhetkisistä kantahämäläisvaltuutetuista runsas kolmannes on viihtynyt kunnan pulpetissa jo kolme kautta tai pidempään. Lammin, Hattulan ja Riihimäen valtuustoista löytyy jopa kahdeksannen kauden päättäjiä. Lisäksi esimerkiksi Lammilla osa valtuustopaikoista kiertää vuodesta toiseen samoissa suvuissa.

”Varsinkin pienemmällä paikkakunnalla on niin, ettei se jää pelkästään siihen valtuustoon, vaan samat aktiiviset ihmiset pyörivät kaikkialla muuallakin, kuten urheilu- ja muussa järjestötoiminnassa.” (EP)