Kolumnit Uutiset

Keskiluokka kutistuu kaikissa länsimaissa

Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat.

Tämä on totta vain osittain. OECD-maissa suhteellinen köyhyys kasvaa eli on yhä enemmän ihmisiä, joiden tulot ovat alle puolet keskimääräisestä eli mediaanitulosta.

Absoluuttinen köyhyys on sen sijaan vähentynyt.

Jos sitten verrataan koko maailman köyhyyskehitystä, niin siinä on tapahtunut jättiharppaus parempaan. Kun köyhien osuus maailman väestöstä oli sata vuotta sitten 80 prosenttia, oli se vuonna 2000 vain 20 prosenttia. Jopa köyhien absoluuttinen määrä on vähentynyt sadoilla miljoonilla neljässä vuosikymmenessä valtavasta väestökasvusta huolimatta.

Kehitys on seurausta muun muassa globalisaatiosta, jossa työtä siirtyy länsimaista kehittyviin, väkirikkaisiin talouksiin, kuten Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan.

Töiden siirtyminen näihin maihin sekä automaatio ovat merkinneet kaikissa länsimaissa keskiluokan kutistumista. Esimerkiksi Suomessa keskiluokkaan kuuluvilta kerättävien verojen osuus on pudonnut 15 vuodessa 10 prosenttia.

Suomi tulee kehityksessä jälkijunassa. Yhdysvalloissa keskiluokka on hävinnyt nopeinta vauhtia. Ylin tuloluokka ei ole merkittävästi kasvanut, mutta sen tulot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja vastaavasti keskiluokasta yhä useampi on pudonnut alempiin tuloryhmiin.

Keskiluokan kutistumisella on jo ollut ja tulee olemaan yhä merkittävämpiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Keskiluokka on maksanut valtaosan veroista, kyennyt käyttämään palveluita, kuluttamaan ja investoimaan. Kun tämä väestönosa supistuu, verotulojen kasvu tyrehtyy, kulutus ja investoinnit vähenevät.

Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa alempaan tuloluokkaan putoavan tulotasoa pidetään yllä tulonsiirroilla, kuten asumis- ja muilla tuilla. Se tietää julkisten menojen kasvua ja budjettivajeita.

Vaikka rikkaimman kymmenesosan verotusta nostettaisiin kuinka paljon tahansa, se ei ongelmia ratkaise.

Toisaalta kansainvälinen verokilpailu lisää koko ajan paineita niin yhteisö- kuin pääomaverojen matalana pitämiseen, jopa alentamiseen.

Talousviisaat eivät ole löytäneet ratkaisua nykykehityksen pysäyttämiseen. Uhkana on, että digitalisaatio vie lisää työpaikkoja ja paineet palkanalennuksiin kasvavat.

Kehitys ei aiheuta vain taloudellisia ongelmia. Viha, toivottomuus ja rasismi lisääntyvät ja luovat ääripopulismille kasvualustaa.

Päivän lehti

5.6.2020